Ari Aalto: Liikenteen sähköistyminen edellyttää nyt vahvaa panostusta latausjärjestelmien pystyttämiseen

Uutiset
Lehdistötiedote

Yhä useampi ajaa sähköautoa ja sähköbussit avaavat pelikenttää vähähiiliselle joukkoliikenteelle. Edellytykset sähköisen liikenteen kasvulle eivät kuitenkaan vielä ole valmiit. VTT korostaa kolmea kehityskohdetta, joiden avulla Suomesta saadaan sähköisen liikenteen mallimaa. “Nyt tarvitaan vahvaa koordinaatiota yhteiskäyttöisen latauksen pystyttämiseen”, sanoo VTT:n liikennetutkimuksen uusi johtaja Ari Aalto.

VTT:n ennusteen mukaan Suomen tieliikenteen päästöt laskevat ennakoitua nopeammin vuoteen 2030 mennessä, kiitos sähköautojen. Sähköä virtaa myös julkiseen liikenteeseen: esimerkiksi Kotkan kaupunki sähköistää koko joukkoliikenteensä vuoteen 2023 mennessä. Tilannekuva kertoo paljon Suomen potentiaalista sähköisen liikenteen tienraivaajana ja vientituotteiden kehittäjänä. Vielä ei kuitenkaan olla valmiita, vaan julkisilta ja yksityisiltä toimijoilta tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä. 

Jotta Suomi ei jää vilkuttamaan tien laidalle muun maailman ajaessa ohi, sen tulisi tarttua VTT:n asiantuntijoiden tunnistamaan kolmeen täkyyn.

1. Kaupallisten ajoneuvojen, kuten taksien ja pakettiautojen, tehokas sähköistyminen on turvattava.

Erityisesti taksien ja pakettiautojen sähköistäminen on matalalla roikkuva hedelmä ja merkittävää päästöjen leikkaamiselle. Pakettiautojen pienhiukkaspäästöt muodostavat esimerkiksi Helsingissä peräti 33 % kaikista liikenteen pienhiukkaspäästöistä. Sähkötaksien ja pakettiautojen määrä kasvaa tulevaisuudessa, mutta latausverkosto ei riitä kattamaan kasvua - se on pullonkaula. Hyötyajoneuvot saattavat ruuhkauttaa henkilöautoille tarkoitetut pikalaturit. Siksi ne tarvitsevat oman infrastruktuurin lataamiseen, tämän rakentumista tukevat lupa- ja toimintamallit sekä suotuisat markkinapaikat esimerkiksi sähkötaksien lataukseen. 

Suurteholatausteknologiaa on takseille ja pakettiautoille jo markkinoilla. Mutta jos kehitys jää vain markkinaehtoisen latauspalvelun syntymisen varaan, muutos ei tapahdu riittävän nopeasti. Latausinfralle tarjolla oleva julkinen tuki tulisi kohdentaa innovatiivisemmin siten, että se tukee myös kaupallisia ajoneuvoja. Erityisesti kaupunkien ja julkisten toimijoiden pitää nyt tunnistaa uusi roolinsa tämän muutoksen mahdollistajana ja edistäjänä - tavoitteista toimenpiteisiin!

2. Raskaan liikenteen sähköajoneuvoille on kehitettävä yhteiskäyttöisiä latausjärjestelmiä.

Kuorma-autojen sähköistyminen on vasta alussa. Suomesta puuttuu sekä yksityinen että yhteiskäyttöinen ja skaalautuva latausinfrastruktuuri raskaalle liikenteelle, kuten sähkökuorma-autoille. Koska sähköisten hyötyajoneuvojen määrän kasvu edellyttää valmista ja käytön tarpeet täyttävää latausinfraa, kannattaisi kaupunkiympäristöissä nyt alkuvaiheessa panostaa yhteiskäyttöisiin latausjärjestelmiin, joihin sopivat sekä isot että pienet ajoneuvot. 

Yhteiskäyttöisen latausinfran kehittäminen edellyttää rohkeita pilotteja kaupungeilta. Lataaminen vie tonttimaata, eikä sitä kannata hukata moneen erilaiseen ratkaisuun. Nykyiset välipysäköinti- ja taukoalueet kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Tehokkaassa käytössä oleva latausinfra on kustannustehokasta ja parantaa investointien kannattavuutta. VTT on pilotoinut yhteislatausta HSL:n kanssa hankkeessa, jossa toimijat rakensivat hyötyajoneuvojen yhteiskäyttöisen latausyksikön Hakaniemeen.

”Tarvitaan monistettava toimintamalli kaupunkien ja yritysten käyttöön, ei voi olla niin, että yhden yksikön pystyttäminen vie vuosia. Nyt asioita kehitetään liikaa siiloissa.”

3. Keskijänniteverkkoa tulisi hyödyntää paremmin lataamiseen.

Etenkin bussien ja kuorma-autojen kaltaisen raskaan kaluston lataaminen asettaa sähkön pienjänniteverkon koetukselle. Suoralla keskijänniteverkkoon liittymisellä hyötysuhde paranisi, tehon skaalautuvuus ei olisi rajoite, eikä muuntamoa tarvittaisi - tämä vaatii kuitenkin uuden teknologian kehitystä. Verkossa on nykyisellään satoja tuhansia muuntoyksiköitä, joita voisi hyödyntää nykyistä paremmin lataukseen. Tämän tyyppistä teknologiaa varten tarvitaan joustavia testialustoja, joissa ratkaisuja voidaan pilotoida yritysten kanssa ennen skaalausta markkinoille. 


VTT tarkastelee liikenteen sähköistymistä systeemisestä näkökulmasta: miten liikenne sähköistyy ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävästi. Se peräänkuuluttaa yhteistyötä erityisesti kaupungeilta, sähköyhtiöiltä ja päätöksentekijöiltä, sekä rohkeutta ottaa uutta teknologiaa käyttöön. 

“Tutkimusorganisaationa VTT tarjoaa punnittua tietoa vähähiilisestä ja älykkäästä liikenteestä päätöksenteon tueksi. Jotta tietoa syntyy, ratkaisuja on pilotoitava ja testialustoja kehitettävä kaupunkien kanssa”, Ari Aalto sanoo. 

Ari Aalto aloitti VTT:n liikennejärjestelmiä koskevan tutkimusalueen johtajana syyskuussa 2021. Aalto siirtyi VTT:lle TietoEVRY:n tuotekehityspalveluiden teknologiajohtajan tehtävästä ja on lisäksi työskennellyt muun muassa Accenturella ja Nokialla.  
 

Jaa
Ari Aalto

Ari Aalto

Vice President