Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä. Talouskasvun lisäksi mineraalitalouden vahvistaminen tukee Suomen ja koko Euroopan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta niin vihreässä siirtymässä kuin puolustusteollisuudessa. VTT, Aalto-yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat tuottaneet ehdotuksen toimenpiteistä Suomen kilpailukyvyn ja Euroopan huoltovarmuuden kehittämiseksi.
Ilmastotavoitteet voivat jopa 40-kertaistaa kriittisten mineraalien kysynnän vuoteen 2040 mennessä. Puolustusteollisuuden ja sähköistyvän yhteiskunnan tarpeet kasvattavat esimerkiksi akuissa ja elektroniikassa käytettyjen mineraalien ja niistä saatavien metallien kysyntää entisestään. Samalla mineraalien riittävyydessä on haasteita, sillä niiden tuotanto on keskittynyt voimakkaasti vain muutamaan maahan. Geopoliittisten jännitteiden lisäksi myös teknologiset murrokset, ilmastoriskit ja toimitusketjujen haasteet heikentävät saatavuutta.
Suomi tunnetaan Euroopan mineraalisektorilla jo suurena pelurina. Yli puolet globaalista kuparista tuotetaan suomalaisella teknologialla ja noin 10 prosenttia maailman koboltista jalostetaan Suomessa. Maalla on hyvät edellytykset poimia osansa mineraalien kasvavan kysynnän luomasta talouspotentiaalista. Boston Consulting Groupin mukaan pelkästään kestävän akkuarvoketjun ja vihreän teräksen globaali kasvupotentiaali on arviolta 27–29 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.
Suomella on mahdollisuus vahvistaa koko mineraalitalouden arvoketjun iskunkestävyyttä ja vakiinnuttaa asemansa Euroopan kriittisten raaka-aineiden markkinalla. Tavoitteeseen yltämiseksi VTT:n, Aalto-yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ehdottavat neljää toimenpidettä.
”Suomalaisella mineraalisektorilla on jo vahvoja teknologiayrityksiä. Tämä luo hyvän pohjan sille, että ehdotetut toimenpiteet vauhdittavat sekä olemassa olevien yritysten uudistumista että synnyttävät uusia tuotteita, startup-yrityksiä ja työpaikkoja. Tällä on suora vaikutus Suomen talouskasvuun”, VTT:n toimitusjohtaja Kalle Härkki painottaa.
Pitkäjänteistä tutkimusta, monitieteellinen tutkijakoulu ja uutta liiketoimintaa
Mineraalit, metallit ja metallien käyttöön perustuva teollisuus muodostavat keskeisen perustan Euroopan kokonaisturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle sekä Suomen kestävälle talouskasvulle. Ehdotetut toimenpiteet vahvistavat tätä perustaa ja edistävät Suomen kansallista mineraalistrategiaa. Tavoitteena on löytää uusia innovaatioita koko mineraalitalouden arvoketjuun, kehittää Suomen osaamispääomaa ja tuoda täysin uudenlaisia toimijoita alalle.
Tämä edellyttää pitkäjänteisen mineraalitalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelman käynnistämistä ja kansainvälisen yhteistyön tukemista, jotta mineraalisektorin tarpeisiin voidaan tuottaa uusia geoaineistoja, teknologioita, prosesseja ja työkaluja. Uudella monitieteisellä raaka-ainesektorin tutkijakoululla puolestaan voidaan vastata tulevaisuuden osaajatarpeisiin.
”Resurssivaltaisen raaka-ainesektorin arvonluonti tulee pohjautumaan entistä vahvemmin uusiin innovatiivisiin kestäviin ratkaisuihin, digitalisaatioon ja teknologioiden yhdistämiseen. Koulutuksen on vastattava näihin haasteisiin vahvistamalla entisestään perustieteellistä osaamispohjaa, kytkemällä opetus yhteiskunnalliseen kestävyyteen ja monialaisuuteen sekä tarjoamalla mahdollisuuksia käytännön soveltamiseen jo opintojen aikana”, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä sanoo.
Pk-yritykset mukaan turvaamaan kriittisten mineraalien saatavuutta
Kriittisten mineraalien kysyntä kasvaa nopeammin kuin mihin kierrätyksellä pystytään vastaamaan, sillä kierrättämisen positiiviset vaikutukset alkavat näkyä vasta vuoden 2040 jälkeen. Siksi myös mineraalien alkutuotantoa, eli kaivostoimintaa on lisättävä. Uusilla teknologioilla voidaan vähentää kaivostoiminnan ympäristökuormaa ja hyödyntää siitä syntyviä sivuvirtoja nykyistä laajemmin.
”Mineraalien saatavuuden takaaminen edellyttää innovaatioita koko arvoketjussa. Mukaan tarvitaan myös uusia yrityksiä ja niiden osaamista alan perinteisten toimijoiden lisäksi. Monilla yrityksillä on osaamista ja teknologiaa esimerkiksi kaivostoiminnan prosessien optimointiin, mutta ne voivat olla mukana kehittämässä myös täysin uusia ratkaisuja”, GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo.
Kasvun ja investointien tueksi tarvitaan myös dataa mineraaliesiintymistä ja niiden sijainnista. Näiden geotietoaineistojen tuottaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan yksi geodataan investoitu euro on muodostanut 2,4 euron edestä kokonaistuotosta, eli toimialoilla syntyvää liikevaihtoa, Suomelle. Mineraalisektorin toimijat käyttävät näitä aineistoja eniten.
Yritysten ja tutkimuslaitosten tiivis yhteistyö mahdollistaa uusien teknologioiden kehittämisen, joilla voidaan parantaa mineraalien jalostus- ja kierrätysasteita sekä luoda korvaavia materiaaleja. Ehdotuksen mukaan panostaminen yritysten, tutkimustoimijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden muodostamiin yhteistyöverkostoihin sekä yhteiskäyttöisiin teknologiainfrastruktuureihin vauhdittaa innovaatioiden syntyä ja tukee talouskasvua. Samalla pk-yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia osallistua merkittäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin.
”Panostamalla strategisesti mineraali- ja metallialaan voimme varmistaa, että suomalainen osaaminen tukee paitsi yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, myös elinvoimaista teollisuutta ja tulevaisuuden työpaikkoja”, Härkki kuvaa.
Fennoskandian yhteistyö avain kriittisten raaka-aineiden ja teollisen resilienssin vahvistamiseen
Fennoskandian maat muodostavat yhdessä poikkeuksellisen strategisen voimavaran, jossa raaka-ainevarannot, mineraalipotentiaali, teolliset arvoketjut, energiainfrastruktuuri ja teknologinen osaaminen täydentävät toisiaan koko arvoketjun läpi. Syvemmällä yhteistyöllä vodaan tunnistaa ja hyödyntää alueen merkittäviä synergioita, vahvistaa resilienssiä lyhyistä toimitushäiriöistä pitkittyneisiin katkoksiin sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Euroopan keskeisten tavoitteiden – puolustuskyvykkyyksien ja teollisen iskunkestävyyden vahvistamisen näkökulmasta Suomi, Ruotsi ja Norja muodostavat tiiviin alueen, joka hyötyisi pitkäjänteisestä, yhteisiin arvoihin ja NATO-jäsenyyteen nojaavasta varautumis- ja toimintakyvystä.
VTT, Aalto ja GTK painottavat, että Suomella on nyt näytön paikka. ”Jos haluamme olla Euroopan suunnannäyttäjä, tarvitsemme yhteistyötä, pitkäjänteisiä toimenpiteitä ja rohkeita päätöksiä. Pelkät lyhyet hankkeet eivät riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta yhteistyön vahvistamiseen, osaamiseen sekä tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan”, tutkimuslaitokset huomauttavat.
VTT:n, Aalto-yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimenpide-ehdotukset ovat:
- Suomalaisen mineraalisektorin kilpailukyvyn parantaminen
o Pitkäjänteinen mineraalitalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelma sekä kansainvälinen tutkimustoiminta - Yhteistyö mineraalialan innovaatioiden kaupallistamiseksi
o Vahvojen teknologiahubien toiminta ja yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntäminen - Monialaisen mineraaliosaamisen kehittäminen
o Uuden monitieteisen kriittisten mineraalien tutkijakoulun perustaminen - Fennoskandian raaka-aine ja resilienssiyhteistyön vahvistaminen
o Fennoskandian maiden yhteisen kriittisten raaka-aineiden synergiaselvityksen sekä alueellisen varautumis- ja toimitusketjumallin kehittäminen
Yhteystiedot medialle
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
VTT
VTT:n viestintä:
Satu Holm-Jumppanen
Puh. + 358 50 305 4718
[email protected]
Aalto University
Aalto-yliopiston viestintä:
Virpi Raski
Puh. +358405816616
[email protected]
GTK
GTK:n viestintä:
Kati Kiviniemi
Puh. +358 29 503 0077
[email protected]
