Sähkölentokoneilla on paljon potentiaalia lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä ja hankalilla reiteillä

Uutiset
Lehdistötiedote

Kaupunkiliikenteessä sähköbussit ovat jo lyöneet läpi ja sähköautojen määrä Suomen teillä on lähtenyt nopeaan kasvuun. Myöskään lentoliikenteen sähköistyminen ei enää ole kaukaista tulevaisuutta, vaan visioiden konkretisoituminen on jo lähellä. Jos sähkölentokonevalmistajien suunnitelmat toteutuvat, ensimmäisiä sähkölentokoneita nähdään kaupallisilla lennoilla viiden vuoden kuluessa. Uuden tutkimuksen mukaan sähkölentokoneet voisivat tarjota nopean ja vähäpäästöisen vaihtoehdon etenkin reiteille Itämeren yli tai kotimaan poikittaisliikenteeseen Suomen pieniä lentokenttiä hyödyntäen.

Siinä missä sähköautot ja -bussit ovat tehokas keino tieliikenteen päästöjen vähentämiseen, on sähkölentokoneilla paljon potentiaalia sekä lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä että matka-aikojen lyhentämisessä reiteillä, jotka ovat nykyisillä liikenneyhteyksillä hankalia. Esimerkiksi reiteillä Itämeren yli Ruotsiin sähkölentokoneet voisivat olla vähäpäästöinen ja nopea vaihtoehto suhteellisen hitaalle ja saastuttavalle lauttaliikenteelle.

Kotimaan reiteillä sähkölentokoneiden kanssa sekä matka-ajassa että vähäpäästöisyydessä kilpailevat lähinnä junat, mutta Suomessa nopeat ratayhteydet kulkevat pääsääntöisesti Helsingistä suurimpiin kaupunkeihin, etelästä pohjoiseen. Sen sijaan poikittaisreiteillä nykyiset liikenneyhteydet ovat hitaita, joten sähkölentokoneet voisivat tarjota näille reiteille uuden, nopean sekä kohtuullisen vähäpäästöisen matkustusvaihtoehdon.

Lyhyille reiteille suunnitellut sähkölentokoneet ovat perinteisiä matkustajalentokoneita pienikokoisempia sekä hiljaisempia, joten niiden olisi mahdollista hyödyntää lyhyitäkin kiitoratoja ja asutusta lähellä sijaitsevia lentokenttiä. Suomessa on lukuisia vähälle käytölle jääneitä pieniä lentokenttiä, joille sähkölentokoneet voisivat lentää ja tarjota nopeita liikenneyhteyksiä alueille, joihin nykyisillä lentoyhteyksillä ei pääse ja muut liikenneyhteydet ovat hitaita.

Uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyminen parantaa sähköisten liikennevälineiden asemaa päästövertailussa

Vaikka sähköautolla ajosta tai sähkölentokoneella lentämisestä ei aiheudu suoria hiilidioksidipäästöjä, on fossiilisilla polttoaineilla kulkeviin autoihin ja lentokoneisiin verrattaessa syytä ottaa huomioon niiden käytöstä aiheutuvat epäsuorat päästöt, joista keskeisimpiä ovat akun valmistuspäästöt sekä akun lataamisen aiheuttamat päästöt. Näiden epäsuorien päästöjen suuruus riippuu suuresti akun lataamiseen käytettävän sähkön päästökertoimesta.

Jo nykyisellä Suomen sähköntuotannon päästökertoimella tyypillisen sähköauton käytön epäsuorat päästöt ovat selvästi alle puolet keskimääräisistä polttomoottoriauton käytönaikaisista päästöistä. Sähkölentokoneella akun tuotannosta ja lataamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt Suomen nykyisellä sähköntuotannon päästökertoimella laskettuna matkustajakilometriä kohden olisivat noin kolmanneksen nykyisten lentokoneiden päästöistä, selvästi matalammat kuin polttomoottoriautolla ja samaa luokkaa kuin dieselbussilla.

Uusiutuvan energiantuotannon lisääntyessä sähköntuotannon päästökerroin laskee, mikä parantaa edelleen sähköisten liikennevälineiden asemaa päästövertailussa. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa jo nyt valtaosa sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla ja ydinenergialla, sähköisten liikennevälineiden lataamisesta aiheutuvat päästöt ovat hyvin pienet, ja akun valmistuspäästöt huomioiden sähköisten liikennevälineiden päästöt jäävät murto-osaan fossiilisia polttoaineita käyttävien liikennevälineiden päästöistä. Toisaalta maissa, joissa sähköntuotanto perustuu edelleen suurelta osin fossiilisiin energialähteisiin, kuten Virossa, sähköisten liikennevälineiden päästöt voivat nykytilanteessa ylittää fossiilisia polttoaineita käyttävien liikennevälineiden päästöt.

 

Lue lisää aiheeseen liittyvästä julkaisusta:

Jenu, S., Baumeister, S., Pippuri-Mäkeläinen, J., Manninen, A., & Paakkinen, M. (2021). The emission reduction potential of electric transport modes in Finland. Environmental Research Letters. 

Jaa
Marko Paakkinen

Marko Paakkinen

Research Team Leader
Samppa Jenu

Samppa Jenu

Research Scientist
Tutkimusosaaminen