Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan Kansallista ruokastrategiaa, jonka osana järjestetään nyt Nuorten ruokaraati. Ruokaraadin tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluviin paremmin strategian valmistelussa ja toimeenpanossa. Nuorten ruokaraati on ensimmäinen nuoriin kohdennettu kansalaispaneeli, joka järjestetään Suomessa.
Nuorten ruokaraatiin osallistuu 40 satunnaisotannalla valittua 18–24-vuotiasta nuorta. Tämä joukko pääsee yhdessä työskentelemään marraskuussa 2025 läsnä- ja etäkokouksissa sekä pohtimaan Suomen ruokajärjestelmän tulevaisuutta. Ruokaraadissa nuoret pääsevät pohtimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä tulevaisuuden kestävän ruuan tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi Suomessa, ja millä toimilla nuorten osallistumista kestävään ruuan tuotantoon ja kulutukseen voidaan tukea. Osallistujat pääsevät myös oppimaan aihepiiristä alan asiantuntijoilta.
”Toivomme nuorilta uusia raikkaita ideoita kestävän ruuantuotannon ja kulutuksen edistämiseksi”, sanoo erityisasiantuntija Elina Ovaskainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Ruokaraadissa nuoret luovat kannanoton, joka julkaistaan ruokastrategian julkaisun yhteydessä Helsingissä loppuvuodesta 2025.
”Nuorten ruokaraadin tavoitteena on kokeilla uusia nuorten osallistumisen ja puntaroivan demokratian tapoja osana valtionhallinnon päätöksentekoa sekä vahvistaa nuorten toimijuutta ja vaikutusmahdollisuuksia”, kiteyttää hankeen vetäjä tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta.
VTT:llä hanke on jatkumoa nuoria aikuisia osallistavalle tutkimukselle ruokajärjestelmän muutoksesta ja ruoan tulevaisuudesta.
”On tärkeää sekä saada nuorten ääni kuuluville osana ruoan tulevaisuudesta keskustelua että luoda esimerkkejä erilaisista keinoista vaikuttaa päätöksentekoon”, kertoo tutkimustiimin vetäjä Anu Seisto.
Nuorten ruokaraadin järjestää maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja VTT:n kanssa. Nuorten ruokaraatia rahoittaa myös Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Nuorten ruokaraadista saatuja oppeja hyödynnetään myös Sitran kehitystyössä, jossa kansalaispaneelien käyttö halutaan juurruttaa osaksi julkisen hallinnon päätöksentekoa.
