VTT:n koordinoima, Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettava uudentyyppinen tutkimushanke Cell2Food (2026–2027) vauhdittaa siirtymää kohti kestävämpiä ruokajärjestelmiä. Hankkeessa tutkijat, keittiömestarit, teollisuuden toimijat ja kuluttajat Suomesta ja Brasiliasta kehittävät yhteisvoimin kasvisoluviljelmiin perustuvia ruokaprototyyppejä ja arvoketjuja.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja resurssien niukkuus kohdistavat muutospaineita ruoantuotannolle ja edellyttävät uusia ratkaisuja. Solumaatalous, kuten kasvisolutuotanto, tarjoaa näihin haasteisiin yhden lupaavan vaihtoehdon.
Kasvisoluviljelmiä voidaan kasvattaa suljetuissa ja hallituissa olosuhteissa, mikä pienentää merkittävästi maankäyttöä. Tuotanto on tasaista ympäri vuoden eikä ole riippuvainen ilmastosta tai vuodenajasta. Aiemmat VTT:n tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi avokadon, tanskankuirimon, pihlajan ja pohjoisten marjojen soluviljelmiin perustuvat ainesosat sisältävät runsaasti proteiinia ja kuitua ja ovat bioaktiivisia. Toistaiseksi tutkimus on keskittynyt ainesosien tuotantoteknologiaan, eikä varsinaisia ruokatuotteita ole kehitetty tai kuluttajien suhtautumista selvitetty.
Cell2Food-hanke tuottaa uutta tietoa solumaataloudesta lisäämällä samanaikaisesti kasvisolupohjaisten ruokateknologioiden valmiustasoa ja yhteiskunnallista valmiutta hyödyntää solumaataloutta. Yhdistämällä ainutlaatuisesti elintarviketeknologiaa, kuluttajatutkimusta sekä sidosryhmäyhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti, hankeryhmä pyrkii tuomaan kasvisolut merkittävästi lähemmäksi elintarvikemarkkinoita.
– Olemme siirtymässä täysin uuteen vaiheeseen solumaatalouden tutkimuksessa, korostaa Emilia Nordlund, VTT:n tutkimuspäällikkö ja Cell2Foodin vastuullinen johtaja. – Ensimmäistä kertaa emme ainoastaan tuota kasvisolupohjaisia ainesosia, vaan kehitämme niistä lopputuotteita ja arvioimme ruokakokemuksia yhdessä kokkien ja kuluttajien kanssa. Hankkeen visiona on edistää sellaisten kestävästi tuotettujen ruokavaihtoehtojen kehittämistä, jotka vastaavat ilmastohaasteisiin, ovat ravitsemuksellisesti laadukkaita ja sopivat sekä suomalaiseen että brasilialaiseen ruokakulttuuriin.
Kokeiluja keittiömestarien kanssa
Michelin-ravintola Finnjävelin keittiömestari Henri Alén sekä Marttaliiton kokit tekevät hankkeessa käytännön kokeita keittiössä selvittääkseen, miten kasvisolumateriaalit käyttäytyvät ruoanvalmistuksessa. Näiden testien tulokset ja tieteellisesti toteutetut aistinvaraiset arvioinnit tukevat ruokaprototyyppien kehittämistä.
– Ravitsemukselliset näkökohdat ovat myös tärkeitä. Kehitettävät kasvisolupohjaisiset tuotteet voivat olla esimerkiksi runsaskuituisia tai hyviä proteiinin lähteitä, kommentoi professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta.
– Lisäksi hyödynnämme ruoansulatusjärjestelmän laboratoriomalleja, joiden avulla voidaan tutkia kasvisolupohjaisten ruokien pilkkoutumista ihmisen ruoansulatuksessa ja niiden mahdollisia terveysvaikutuksia.
Yhteiskunnan ja kuluttajien hyväksyntä avainasemassa solumaatalouden kehittämisessä
Kuluttajien suhtautumisen ymmärtäminen on tärkeä osa uuselintarvikkeiden kehitystyötä. Hankkeessa toteutettavat laajamittaiset kuluttajakyselyt Suomessa ja Brasiliassa selvittävät kuluttajien tietotasoa, hyväksyntää ja mahdollisia huolenaiheita solumaatalouteen liittyen. Erityisen kiinnostava osa hanketta on vertailla, millaisia näkemyksiä liittyy avokadon tuotantoon bioreaktoreissa kahdessa täysin erilaisessa maassa: Brasiliassa, joka on tällä hetkellä merkittävä avokadon tuottaja ja käyttäjä, sekä Suomessa, joka pohjoisena maana voisi tulevaisuudessa tuottaa avokadoja solumaatalouden avulla.
Tuodakseen tulevaisuuden ruoan kansalaisten lähelle Cell2Food tekee maistatustutkimusta hyödyntäen VTT:n ”Illallinen tulevaisuudessa” -työpajakonseptia. Näissä työpajoissa sidosryhmät, toimittajat ja uteliaat kuluttajat pääsevät maistamaan kasvisolupohjaisia ainesosia sisältäviä ruokia. Tutkijat voivat samalla testata lähestymistapoja viestintään, kerätä palautetta tuotteista ja ymmärtää, miten aito ruokailukokemus vaikuttaa asenteisiin uuselintarvikkeita kohtaan.
Tavoitteena kaupallistamisen edistäminen
Sekä Suomessa että Brasiliassa haastatellaan useita alan toimijoita markkinavalmiuden ja kaupallistamispotentiaalin kartoittamiseksi sekä maakohtaisten arvoketjujen mahdollistamiseksi.
Hanke yhdistää osaamista useilta suomalaisilta yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä sekä brasilialaisilta toimijoilta. Monialainen yhteistyö keskittyy liiketoimintamallien, sääntelyn, yhteiskunnallisten vaikutusten sekä reilun siirtymän skenaarioiden tutkimiseen, edistäen näin pitkän aikavälin tavoitteita kehittää uusia arvoketjuja kasvisolupohjaiselle ruoantuotannolle.
Yhdistämällä tieteellisen tutkimuksen, kulinaristisen innovoinnin sekä kuluttaja- ja yhteiskuntanäkökulmat Cell2Food pyrkii siirtämään solumaatalouden tutkimusympäristöistä realistisiksi ruokavaihtoehdoiksi, jotka tukevat ruokajärjestelmän ilmastokestävyyttä, vastuullista tuotantoa ja kestäviä ruokavalioita.
Hankkeen perustiedot:
- Hankkeen nimi: Laboratoriosta lautasille – kasvisoluviljelmien yhteiskehittäminen ja skaalaus ruokasovelluksiin
- Rahoitus: Suomen Akatemia, päätös nro 372556/372559
- Kesto: 2026–2027
- Partnerit: VTT; Itä-Suomen yliopisto
- Yhteistyökumppanit: Suomessa: ETL, Syke, Medfiles, Agri-Food Klusteri, Ruokalaakso; Brasiliassa: Embrapa, São Paulon yliopisto.
Lisätietoja:
- Emilia Nordlund, Hankkeen vastuullinen johtaja, Tutkimuspäällikkö, VTT; Puh. 040 504 2963, Sähköposti: [email protected]
