VTT ja Aalto-yliopisto: tieto värjäysmenetelmistä edistää tekstiilien kiertotaloutta

Uutiset
Lehdistötiedote
värikkäitä paitoja

Tekstiilien erilliskeräys tulee EU:ssa pakolliseksi vuodesta 2025 alkaen ja Suomi pyrkii tässä edelläkävijäksi. Tekstiilijätteen vieminen kaatopaikoille on jo kielletty, ja tekstiileille täytyy polttamisen sijaan löytää uusia käyttökohteita. Värjäysmenetelmät ja värinpoisto vaikuttavat tekstiilien jatkokäyttöön, selviää VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta.

VTT:llä on pitkään tutkittu puuvillapohjaisten tekstiilien kemiallista kierrätystä ja värinpoistoa osana tätä prosessia. VTT ja Aalto-yliopisto selvittivät nyt yhdessä eri värjäysmenetelmien soveltuvuutta värinpoistoon. Tutkimuksessa puuvillamateriaaleja värjättiin eri menetelmillä ja tämän jälkeen testattiin värinpoistoa näistä tekstiileistä.

Käytetty väriaine ja värjäysmenetelmä osoittautuivat ratkaisevaksi värinpoistamisen kannalta. Jätetekstiilin nykyistä parempi hyödyntäminen edellyttäisi siis tietoa käytetyistä värjäysmenetelmistä. Eri väriaineilla värjätyt tekstiilit tulisi erottaa toisistaan, jos väri on tarkoitus poistaa kokonaan ja tekstiilikuitu värjätä uudelleen. 

Tutkimusta käsittelevä julkaisu (Research Journal of Textile and Apparel, 06/2019, Volume 23, Issue 2.) 'Colour management in circular economy: decolourization of cotton waste' on saanut 10.12.2020 Highly Commended Paper -tunnustuksen vuoden 2020 Emerald Literati Awardseissa. Kustantajan edustajan mukaan kyseessä on yksi vuoden 2019 poikkeuksellisimmista töistä.

Värinpoisto resetoi tekstiilin

Tekstiilikuitujen värjäämisellä ja värinpoistolla on teollisessa mittakaavassa runsaasti ympäristövaikutuksia: prosessissa käytetään kemikaaleja, energiaa, vettä ja samalla muodostuu jätevettä. Siksi jo valmistusvaiheessa tulisi tietää, mitä tekstiilille ja väriaineille tehdään, kun tekstiili muuttuu jätteeksi. Jos tekstiilikuitu valkaistaan ja värjätään uudelleen, tulisi käyttää väriaineita, jotka on helppo poistaa.

”Värinpoisto palauttaa tekstiilin vaaleuden. Näin saadaan tekstiilikuitua, jonka värjättävyys ja painettavuus on hyvä. Samalla kuidut voidaan puhdistaa muista haitallisista kemikaaleista ja välttää niiden siirtyminen kierrätyskuidusta valmistettaviin tuotteisiin. Tämä kaikki avaa uusia mahdollisuuksia jatkokäyttöön. Kierrätystekstiilistä valmistetun vaatteen ei tarvitse näyttää kierrätetyltä”, sanoo johtava tutkija Marjo Määttänen VTT:ltä. 

Toisaalta joskus jätetekstiilistä valmistettu tuote saa näyttääkin kierrätetyltä. Silloin puolestaan eri menetelmillä värjättyjä teksiilejä ei tarvitse erotella eikä värejä lähteä poistamaan. Tietyllä värjäystavalla värjätyt tekstiilit voitaisiin myös tunnistaa ja kerätä erikseen, jolloin värit voisivat säilyä sellaisenaan.  

Kuidun historia talteen

Tekstiilien kiertotalouteen siirtyminen edellyttää läpinäkyvyyttä. Tarvitaan uusia menetelmiä, joilla tietoa kuidun historiasta voitaisiin kerätä nykyistä paremmin. 
”Tekstiilijätteen hyödyntämiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaista kuitua jäte sisältää, millaisilla väreillä ja menetelmillä kuitua on värjätty ja mitä kemikaaleja prosessissa on käytetty. Tätä tietoa tulisikin kerätä jo valmistusvaiheessa ja pitää tekstiilikuidun mukana aina lopputuotteeksi asti”, sanoo professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.
 

Jaa
Marjo Määttänen

Marjo Määttänen

Principal Scientist