Tekstiilikuidun tehokas kierrätys alkaa pian – Suomi edelläkävijänä

Blogit
Ali Harlin,
Mikko Mäkelä

Tekstiiliteollisuuden ympäristöhaitat on saatava kuriin tekstiilimarkkinoiden kasvaessa edelleen. Uudet materiaalit ja kierrätyksen uudet menetelmät ovat ratkaisevassa asemassa – ja osa niistä on jo valmiina käyttöön. Suomi hyppää kierrätyksen kehään parin vuoden päästä ja näyttää mallia koko maailmalle.

Tekstiiliteollisuus on yksi saastuttavimmista toimialoista maailmassa, ja tekstiilimarkkinoiden odotetaan kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana peräti 40 prosenttia. Kestävästi tuotettua kuitua tarvitaan siis kipeästi, ja tässä auttaa uusi osaaminen ja teknologia. Sitä on Suomessa.

Suomalainen metsäteollisuus ja joukko startupeja ovat käynnistämässä lähivuosina tehtaita, joissa voidaan tuottaa tekstiilikuituja puun selluloosasta uusin, kestävin menetelmin. Samaan aikaan kasvaa tekstiilikuitujen kierrätys. Suomessa on erinomaista prosessien ja tietotekniikan osaamista, joita yhdistämällä pystymme kierrättämään tekstiilikuitua tehokkaasti – ensimmäistä kertaa. 

Hyvälaatuista kuitua kierrättämällä

Hyvän startin kierrätykselle tarjoaa poistotekstiilien erilliskeräys, johon suomalaisten kuntien on ryhdyttävä vuonna 2023, kaksi vuotta ennen EU:n määräaikaa. Samana vuonna Suomessa sujuu todennäköisesti jo suuren mittakaavan mekaaninen kierrätys. Siinä tekstiili karstataan eli revitään takaisin kuiduksi tai kuituseokseksi. Menetelmä ei vaadi vettä ja on erittäin energiatehokas. Kuidun laatu tosin heikkenee hieman.

Vuonna 2024 käynnistyy vaiheittain myös kemiallinen kierrätys, jolla tekstiilikuitu voidaan palauttaa jopa alkuperäistä parempaan kuntoon. Tähän mennessä kemiallisesti on kierrätetty vain polyesteriä, mutta uudet menetelmät mahdollistavat myös luonnonkuitujen, etenkin selluloosakuitujen, kierrätyksen. 

Tehoa lajitteluun uudesta teknologiasta

Parhaatkin kierrätysmenetelmät tulevat käyttöön vain, jos ne ovat tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia. Tällä hetkellä kierrätystä hidastaa ennen kaikkea tekstiilien työläs tunnistaminen ja lajittelu, mutta jo lähivuosina eri tekstiilikuidut ja niiden seokset kyetään optisesti tunnistamaan lajittelukeskuksen liukuhihnalta. Tämä onnistuu jo nyt pienen mittakaavan kokeissa.

Vuonna 2025, kun tekstiilien erilliskeräyksestä tulee EU-valtioissa pakollista, Suomen kierrätyskoneisto käy jo esimerkillisellä tasolla. Tuleeko Suomesta silloin merkittävä kierrätyskuidun tuottaja vai kierrätysteknologian toimittaja? Meillä on hyvät mahdollisuudet molempiin. 

Vastuu suunnittelijalla ja tuottajalla

Ensiluokkainen teknologia ja erilliskeräys eivät ratkaise kaikkea. Olennainen kysymys lähivuosina on, kuka tekstiilikierrätyksestä vastaa. Osa EU-valtioista ajaa tuottajan vastuuta, osa kaupan.

Suunnittelijan kädenjälki on joka tapauksessa valtava. Tekstiilimarkkinoilla tarvitaan kestävästi tuotettuja, pitkäikäisiä, korjaus- ja kierrätyskelpoisia tekstiilejä. Tekstiilin ominaisuudet on myös viestittävä kuluttajille ja kierrättäjille nykyistä paremmin. Tärkeää on viestiä etenkin se, paljonko materiaali sisältää kierrätyskuitua ja miten paljon se kestää kulutusta.

Viime kädessä tärkeintä on, että kuluttajat motivoituvat kierrättämään. Tuottajien, kuntien ja kierrätysalan yritysten on osoitettava, että kerätty tekstiili todellakin löytää tiensä uuteen käyttöön kestävästi.

Jaa
Ali Harlin

Ali Harlin

Research Professor
Mikko Mäkelä

Mikko Mäkelä

Research Professor