Riitta Puupponen-Pimiä: Marjoja maailmankartalle tutkimuksen keinoin

Artikkelit
VTT

Johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä on tehnyt elämäntyönsä kasvibiotekniikan parissa erityisalanaan pohjoismaisten marjojen terveysvaikutukset ja samalla nähnyt, miten marjojen erityisistä ominaisuuksista tehdään liiketoimintaa. Marjatutkimuksen uranuurtajana hän on ollut nostamassa marjojamme maailmanmaineeseen. 

– Marjoja on käytetty kansanlääkinnässä vuosisatoja ja niiden terveysvaikutuksista on saatu selkeitä, tieteellisiä osoituksia. Hyvinvointi, luonto ja terveys kiinnostavat nyt valtavasti ja kotimaiset, luomulaatuiset metsämarjat ovat uskomaton luonnonvara. Ennustan, että marjabuumi kiihtyy, toteaa Riitta Puupponen-Pimiä.

Puupponen-Pimiä sai ensikosketuksensa VTT:hen kesäharjoittelijana vuonna 1981. Biotekniikan ja mikrobiologian opiskelijalle VTT vaikutti kiinnostavalta työpaikalta, mutta tuskin aavisti jäävänsä eläkkeelle talosta 40 vuotta myöhemmin.

1980-luvun alussa Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston professori Veli Kauppinen perusti kasvibiotekniikan ryhmän, johon Puupponen-Pimiä pääsi heti mukaan. Muutaman vuoden kuluttua ryhmä siirtyi VTT:lle, ja Puupponen-Pimiä sen mukana. Hän teki lisensiaattityönsä ja väitöskirjansa Suomen Akatemian tohtorikoulutusohjelmassa, ja siirtyi VTT:n palkkalistoille. Tästä on nyt 30 vuotta.

Riitta Puupponen-Pimiän ura marjatutkijana alkoi VTT:llä 1980-luvulla.

Riitta PuupponenPimiä

Moderni marjatutkimus sytytti sisäisen palon

Moderni marjatutkimus alkoi VTT:llä noin 25 vuotta sitten. Puupponen-Pimiä palasi tuolloin äitiyslomalta uudistuneeseen organisaatioon. Kasvibiotekniikan tiimi oli liitetty tiiviimmin elintarviketutkimukseen. Marjojen bioaktiiviset yhdisteet, erityisesti polyfenolit, olivat nousseet kiinnostuksen kohteeksi maailmalla. VTT:n marjatutkimuksen painopiste oli siirtynyt niihin.

Puupponen-Pimiä löysi nyt oman tieteellisen kiinnostuksen kohteensa. 

– Polyfenolit suojaavat marjoja stressiolosuhteilta. Ihmisillä ne toimivat antioksidantteina ja estävät tulehduksia. Arktiset olosuhteet stimuloivat näiden yhdisteiden pitoisuuksia marjoissa. Halusin keskittyä selvittämään pohjoismaisten marjojen vaikutuksia ihmisten terveyteen, Puupponen-Pimiä kertoo.
 

Marjatutkijasta tieteen sanansaattajaksi

Suomelle marjatutkimus oli tärkeä aihepiiri: metsämme ovat täynnä marjoja ja ne herättivät kansainvälistä kiinnostusta. Tämä johti sarjaan peräkkäisiä Business Finlandin rahoittamia projekteja, joissa selvitettiin polyfenolien terveysvaikutuksia ja antimikrobisia ominaisuuksia.

Tutkijan roolinsa rinnalla Puupponen-Pimiä pääsi pian popularisoimaan tiedettä ja tekemään sen tuloksia tunnetuksi koulutusten ja artikkeleiden avulla. 

– Polyfenolit olivat uusi asia eivätkä vaikeat termit helpottaneet sen edistämistä. Tieteestä on kerrottava tavalla, joka saa ymmärtämään asian ytimen. 
 

Soluviljelmistä bioprosessointiin ja sivuvirtoihin

Puupponen-Pimiän tutkimusaiheet ovat vaihdelleet soluviljelyteknologiasta bioprosessointiin ja marjojen sivuvirtoihin. Myös kliininen tutkimus on tullut tutuksi Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteisessä projektissa. Jokainen uusi näkökulma on kartuttanut ymmärrystä polyfenoleista ja tutkimustyöstä. 

– Soluviljely tuo marjakasvin koko biosynteesikapasiteetin käyttöön. Suomessa Lumene on ottanut käyttöönsä VTT:n kasvibiotekniikan tiimin kehittämän lakkakasvin soluviljelmän ja myös maailmalla tämä herättää kiinnostusta. Bioprosessointi tuo puolestaan uusia ominaisuuksia polyfenoleihin. VTT:n elintarvikeasiantuntijoilla on käytössään bioprosessointiin soveltuvat prosessit ja entsyymit, ja infrastruktuurimme mahdollistaa prosessoinnin jopa tehdasmittakaavassa. Tämä on tuonut tutkimustyömme lähemmäs oikeaa elämää.

Marjojen sivuvirtoina hyödynnetään esimerkiksi mehujen ja hillojen valmistuksessa syntyvää hukkaa – puristekakkua, joka sisältää muun muassa siemeniä. Siementen pinnalle kertyy runsaasti antimikrobisia yhdisteitä, joista saadaan uutteita elintarvikkeiden, kosmetiikan ja jopa lääkkeiden raaka-aineiksi. 

– Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia klassisten marjatuotteiden rinnalle. Työmme tällä saralla on tuottanut neljä patenttia, Puupponen-Pimiä mainitsee.

Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kaupallistamiseen Puupponen-Pimiä on pureutunut Business Finlandin Tutkimuksesta liiketoimintaa -projekteissa. Niissä huomio on kääntynyt tutkimustyön ohella markkinoihin, kuluttajiin ja kilpailijoihin.
 

VTT on kehittänyt siementen hiontamenetelmän, jolla marjojen siemenkuoren haittamikrobien kasvua estävät yhdisteet saadaan talteen.

Marjansiemenistä valmistettua jauhetta

Marjoilla parempi maailma

Puupponen-Pimiän vaiherikas matka VTT:llä huipentui kahteen iBEX-ohjelman projektiin. Ohjelmassa pyritään ratkaisemaan suuria globaaleja ongelmia – esimerkiksi nitistämään sairaalabakteereita marjojen antibakteeristen ominaisuuksien avulla.

– VTT rahoittaa iBEX-projektit ja johtomme seuraa niitä tiiviisti. Iso satsaus kertoo siitä, että olemme tekemässä jotakin hyvin mielenkiintoista. Työmenetelmät ovat poikkeuksellisia ja nämä projektit ovat kirkastaneet minulle tiimityön valtavan voiman. Teimme yhteistyötä muun muassa HYKSin kanssa ja pääsimme testauttamaan marjauutteita vakaviakin infektioita aiheuttavilla MRSA-bakteerikannoilla. 

Puupponen-Pimiän työuran vaihtelevat roolit ja niissä opitut taidot osoittautuivat kaikki tarpeellisiksi iBEX-projekteissa. – Tieteellinen osaaminen on kaiken perusta, mutta paljon muutakin tarvitaan. iBEX-ohjelmassa sain nähdä tutkimustoiminnan koko kuvan. 

VTT on tarjonnut Puupponen-Pimiän marjatutkimukselle ainutlaatuisen monitieteellisen ympäristön. Hän kiittää kollegoitaan yhteistyöstä. 

– Tutkimuspäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey on ollut avainroolissa niin rahoitusneuvotteluissa kuin kannustamalla työssäni. Lähin kollegani, mikrobiologi Liisa Nohynek on puolestaan tehnyt tätä työtä rinnallani koko urani ajan.

Odotettavissa marjabuumi

Puupponen-Pimiä seuraa mielenkiinnolla, mikä marjatutkimuksen näkökulmista lähtee nyt voimakkaimmin eteenpäin. Hän uskoo soluviljelmäteknologiaan sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen. 

Eläkkeellä Puupponen-Pimiä aikoo muun muassa kunnostaa suvun 100-vuotiasta taloa Savossa sekä viettää aikaa pienten lastenlapsiensa kanssa. Ehkäpä myös marjametsässä. 

Jaa
KirsiMarja OksmanCaldentey

Kirsi-Marja Oksman-Caldentey

Senior Advisor