VTT on yhdessä kumppanien kanssa kehittänyt teknologiaa, joka auttaa ymmärtämään ihmisten vuorovaikutusta ja käyttäytymistä neuvotteluhuoneessa. Älykäs neuvotteluhuone analysoi reaaliaikaisesti ryhmän dynamiikkaa ja antaa siitä palautetta yksityisyyden suojasta huolehtien. Tavoitteena ovat sujuvammat palaverit, parempi työhyvinvointi ja työtilojen tarkoituksenmukainen käyttö.
Lue tiivistelmä
- Mindful Meetings -konsepti yhteistyössä muiden yritysten kanssa hyödyntää valaistusdataa, istuinantureita ja videopohjaista analytiikkaa tehostaakseen kokousten dynamiikkaa ja arvioidakseen neuvottelutilojen käyttöä.
- Aistiva tila auttaa organisaatioita parantamaan kokousten tehokkuutta ja työympäristöä tuottamalla konkreettista dataa aktiivisuuden tunnistamiseksi ja tarpeellisten muutosten tekemiseksi.
- HIPE-hanke keskittyy ihmiskeskeisten ja tunneälykkäiden ratkaisujen kehittämiseen monimutkaisten vuorovaikutustilanteiden parantamiseksi julkisissa ja toimisto-ympäristöissä.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Neuvotteluhuone voi jatkossa antaa tietoja, joiden perusteella pystytään kehittämään palaverikäytäntöjä. VTT:n koordinoimassa 3,5-vuotisessa HIPE-hankkeessa on kehitetty ja testattu aistivaa toimistoa. Työympäristö reagoi ihmisten vuorovaikutukseen ja tukee työn sujuvuutta.
Yhteistyössä valaistuksenohjausjärjestelmätoimittaja Helvarin sekä työtiloja suunnittelevan ja rakentavan Frameryn kanssa toteutettu Mindful Meetings -konsepti yhdistää sensoridatan, tekoälyn ja käyttäytymisanalytiikan. Tuloksena on älykäs neuvottelutila, joka tunnistaa vaihtelut vuorovaikutuksessa ihmiskeskeisen tekoälyn (human-centric AI) avulla ja mahdollistaa sekä reaaliaikaisen palautteen että tilaisuuden jälkeisen yhteenvedon.
”Mittaamme neuvotteluhuoneen dynamiikkaa: miten vuorovaikutus sujuu, pysyykö osallistujien huomio kokouksessa, miten aktiivista keskustelu on ja miten ympäristö – valo, ääni, ilmanlaatu – siihen vaikuttaa. Yksityisyydensuoja säilyy, sillä emme kerää tietoja henkilötasolla vaan analyysi tehdään ryhmästä”, kertoo johtava tutkija Johannes Peltola VTT:ltä.
”VTT:llä on vahvaa osaamista tekoälyratkaisuissa, joiden avulla voidaan tulkita ja ennakoida ihmisten sekä väkijoukkojen käyttäytymistä monimutkaisissa ja kriittisissä tilanteissa. Yhdistämällä monianturidatan ja yksityisyyttä suojaavan analytiikan pystymme havaitsemaan hienovaraisia käyttäytymismalleja – esimerkiksi muutoksia ryhmädynamiikassa laajassa mittakaavassa”, Peltola sanoo.
Sensorit tunnistavat, kun laitteet kaappaavat huomion
VTT tuottaa videopohjaista analytiikkaa muun muassa osallistujien kasvojen suunnasta ja siitä, ollaanko vuorovaikutuksessa muiden osallistujien vai esimerkiksi laitteen (puhelin, läppäri) kanssa. Istuinanturit kertovat, kuka puhuu ja milloin, ja antavat tarvittaessa tietoa myös sydämen sykevälivaihtelusta.
”Sykevälivaihtelusta voidaan päätellä, missä määrin osallistujat ovat synkroniassa eli sitä, mukautuvatko he toistensa vuorovaikutukseen. Kasvojen suunta, katsekontakti ja istuma-asennon muutokset kertovat, kuinka aktiivisesti kokouksessa ollaan läsnä. Näiden avulla voidaan tunnistaa passivoitumisen hetkiä tai tilanteita, joissa yksi henkilö dominoi keskustelua”, Peltola kertoo.
Helvarin teknologia analysoi ympäristön olosuhteita kuten valaistusta, ilmanlaatua ja läsnäolotietoa ja viestii kokouksen osallistujille valojen väreillä, miten kokous etenee.
”Aistiva tila tuo konkreettista dataa organisaatioiden käyttöön: mitä kannattaisi muuttaa, jotta työ sujuisi paremmin? Samalla ratkaisu auttaa arvioimaan neuvottelutilojen käyttöastetta ja tukee päätöksentekoa tilasuunnittelussa ja ajankäytössä”, sanoo Pasi Takala, tuotepäällikkö, Lighting Intelligence, Helvarilta.
Aistiva tila tukee organisaatioita palaverikäytäntöjen kehittämisessä: kokousdataa analysoimalla kokouksia voidaan lyhentää, valmistella paremmin tai korvata kevyemmillä kohtaamisilla.
”Kokoukset ja vastaavat ihmisten vuorovaikutustilanteet ovat tyypillisesti työpaikoilla sekä kaikkein arvokkaimpia tapahtumia että huonosti toimiessaan merkittävä turhautumisen ja ajan puutteen tunnun syy. Siksi on tärkeää kehittää keinoja tehdä kokouksista antoisampia sekä kokemuksellisesti että tuloksellisesti”, sanoo tuotekehitysjohtaja Tomi Nokelainen Frameryltä.
”Tehottomassa palaverissa voi kulua kalliita asiantuntijaresursseja ilman todellista hyötyä. Kun tunnistamme nämä hetket ajoissa, voimme parantaa sekä työpäivien mielekkyyttä että organisaation tuottavuutta”, Peltola tiivistää.
HIPE-hanke lyhyesti:
HIPE (2021–2025) on Business Finlandin rahoittama Co-Innovation-hanke, jossa ovat mukana VTT, Teleste, Helvar, ISKU, Framery, Ambientia sekä Lapin yliopisto. Hankkeessa on kehitetty ihmiskeskeisiä, tunneälykkäitä ratkaisuja julkiseen liikenteeseen, toimistotiloihin ja asiakaspalveluympäristöihin sekä tutkittu uusien teknologioiden mahdollisuuksia.
Tutustu asiantuntijoihimme
Sari Järvinen on ihmislähtöisen tekoälyn ja älykkäiden ympäristöjen erikoistutkija ja projektipäällikkö, joka on työskennellyt VTT:llä vuodesta 1999.
Sarin erikoisalaa ovat palvelu- ja tietojärjestelmien kehitys, datapohjaiset sovellukset sekä ihmisten käyttäytymisen analysointi. Hänen johtamissaan tutkimus- ja kehityshankkeissa reaaliaikainen data ja älykäs teknologia valjastetaan vastaamaan käyttäjien tarpeisiin. Keskeisenä sovellusalueena ovat älykkäät ympäristöt, kuten raitiovaunut tai kokoushuoneet, jotka aistivat tunnelmaa, käyttäytymistä ja tilaa. Tällä tavoin ympäristöt mukautuvat dynaamisesti käyttäjiensä mukaan parantaen tilojen käyttökokemusta sekä vuorovaikutusta ihmisten, ja tilojen sekä niissä olevien digitaalisten palveluiden välillä.
Sarilla on laaja kokemus yhteistyöstä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa muun muassa EU- ja EUREKA/ITEA-ohjelmien hankkeissa. Hänen tavoitteenaan on aina viedä tutkimus käytäntöön ja luoda konkreettista hyötyä yrityksille ja yhteiskunnalle.
