Mihin EU panostaa tulevina vuosina? – Vahvempaa kilpailukykyä, turvallisuutta ja teknologista johtajuutta

Blogit
Janica Ylikarjula

EU:ssa lainsäädäntö ja rahoitus ovat tärkeimmät työkalut, joilla unioni vie tavoitteitaan käytäntöön. Tuore monivuotinen rahoituskehysesitys tukee vahvasti EU:n strategisia päämääriä korostaen kilpailukykyä, puolustusta ja turvallisuutta sekä teknologista suvereniteettia. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta ehdotus vastaa hyvin Suomen asettamia tavoitteita ja toteutuessaan se avaa suomalaistoimijoille hyviä mahdollisuuksia eurooppalaisen yhteistyön ja rahoituksen hyödyntämiseen.

Lue tiivistelmä

- EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028–2034 korostaa kilpailukykyä, turvallisuutta ja teknologista suvereniteettia parantaen unionin lisäarvoa ja tukien eurooppalaisia julkishyödykkeitä.
- Komission ehdotus lähes kaksinkertaistaa Horisontti Euroopan rahoituksen, mikä mahdollistaa korkeakriskin teknologian kaupallistamisen ja tukee temaattisia painopisteitä, jotka vastaavat Suomen kansallisia tavoitteita.
- Uudet mekanismit, kuten yritysvetoiset EU Tech Frontrunners -konsortiot, tehostavat yksityisten ja julkisten hankkeiden tulosten hyödyntämistä.
- VTT vaikuttaa laajasti EU:n TKI-verkostoissa houkutellen palkkioita suomalaisille yrityksille, ja se on keskeinen osallistuja tutkimus- ja puolustusrahoituksessa.

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Käsittelyssä oleva EU:n monivuotinen rahoituskehys (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034 perustuu Euroopan komission heinäkuussa julkaisemaan ehdotukseen. Nyt määritetään, mihin EU panostaa tulevina vuosina ja miten yhteiset tavoitteet rahoitetaan.

Tällä kertaa EU:n ykkösprioriteetit ovat selkeät: kilpailukyky, turvallisuus ja puolustus. Unionin lisäarvoa vahvistetaan keskittämällä EU:n rahoitusta entistä voimakkaammin koko unionia hyödyttäviin eurooppalaisiin julkishyödykkeisiin, kuten sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Komission esitys tarjoaa vahvan lähtökohdan näiden tavoitteiden edistämiselle.

Teknologisen suvereniteetin sekä tutkimuksen ja innovoinnin painottaminen tukee EU:n yhteisiä päämääriä. Ehdotuksen modernisoitu rakenne vahvistaa yhteyttä teollisuuspolitiikan ja TKI-toiminnan välillä erityisesti uuden Euroopan kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Horisontti Euroopan pilarirakenne säilyy pääosin nykyisellään, mutta vahvat kilpailukyvyn ja teknologisen omavaraisuuden painotukset lisäävät panostusten vaikuttavuutta.

Ehdotuksen temaattiset painopisteet vastaavat Suomen kansallisia tavoitteita.

Ehdotus lähes kaksinkertaistaa Horisontti Euroopan budjetti on erittäin tervetullut uutinen. Tiukoissa jatkoneuvotteluissa on kuitenkin huolehdittava tutkimuksen ja innovoinnin vahvasta asemasta sekä rahoituksesta.  Lisäksi pitää varmistaa, että komission ehdotusta suurempi osa TKI-rahoituksesta kohdistuu hankkeisiin, joissa teknologiaa kehitetään ja viedään kohti markkinoita yhdessä yritysten ja eri julkisten toimijoiden kesken, teknologiainfrastruktuureja hyödyntäen. Näin voidaan ylittää ns. ”kuolemanlaakso”, korkean riskin ja suurten investointien vaihe, jossa teknologiaa tai uusia ratkaisuja testataan ja skaalataan kohti kaupallista hyödyntämistä. Tämä vaihe on tunnistettu yhdeksi EU:n heikkouksista.

Komission ehdotuksessa esitetään myös uusia mekanismeja edistämään yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteishankkeiden tulosten hyödyntämistä, esimerkiksi yritysvetoisten konsortioiden, EU Tech Frontrunnerien, muodossa.

Ehdotuksen temaattiset painopisteet vastaavat Suomen kansallisia tavoitteita ja tukevat mm. puolustuksen, avaruusalan, bioteknologian ja kaksikäyttöteknologioiden kehittämistä. Edellä mainittujen teemojen lisäksi on tärkeää turvata riittävät resurssit myös puhtaan siirtymän ratkaisujen kehittämiseen.

Vaikka useat yksityiskohdat – kuten kilpailukykyrahaston ja Horisontti Euroopan välinen käytännön yhteistyö sekä hallinnollisten prosessien sujuvoittaminen – ovat vielä avoinna, kokonaisuus näyttää hyvin lupaavalta. Tässä vaiheessa on olennaista, että suomalaiset toimijat osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin ja vaikuttavat siihen, että modernin ehdotuksen keskeinen sisältö säilyy tulevissa neuvotteluissa.
 

VTT on aktiivinen toimija EU:n TKI-verkostoissa ja EU:n suurimmassa TKI-ohjelmassa, Horisontti Euroopassa (2021-2027).

•    VTT:llä on ohjelman hankkeissa 4100 kumppaniorganisaatiota, joista 1950 on yrityksiä. 
•    Yhteistyö VTT:n kanssa auttaa suomalaisia yrityksiä hyödyntämään EU:n ohjelmia. Suomalaiset yritykset saavat 26 % Horizon Europe -rahoituksestaan hankkeista, jotka toteutetaan yhteistyössä VTT:n kanssa. Suomalaiset yritykset ovat mukana 66 %:ssa VTT:n koordinoimista Horisontti Eurooppa -projekteista.
•    VTT:n osuus kaikesta Suomen saamasta Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksesta on 15 %, mikä on eniten Suomessa. 
•    VTT sijoittui EU:n tutkimusrahoituksen 22 300 saajan joukossa sijalle 17.
•    VTT:n spin-off-yritykset ovat tähän mennessä saaneet 7 % suomalaisille pk-yrityksille myönnetystä Horisontti Eurooppa -rahoituksesta. 

VTT on aktiivisin suomalainen toimija Euroopan puolustusrahastossa EDF:ssä, jonka tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden ja tutkimusyhteisön kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovaatiokapasiteettia.

Jaa
Janica Ylikarjula
Janica Ylikarjula