Energiamurros eli siirtyminen puhtaampiin, uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin tuo mukanaan myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi moniulotteisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen. Tulevissa tutkimushankkeissamme on tavoitteena selvittää, miten ennakoivalla vaikuttavuuden arvioinnilla ja -johtamisella voidaan tukea energiamurrosta vauhdittavia investointipäätöksiä.
Energiamurros voi vahvistaa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista sekä edistää alueellista elinvoimaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannon ja hajautettujen ratkaisujen kautta. Energia-arvoverkot ulottuvat asumiseen, liikenteeseen, teollisuuteen, ruoantuotantoon ja moneen muuhun yhteiskunnan kannalta kriittiseen toimintoon.
Julkisilta toimijoilta ja teollisuudelta edellytetään kuitenkin pitkäjänteisiä investointeja puhtaaseen teknologiaan, sääntelyn ja markkinamekanismien kehittämistä sekä aktiivista vuoropuhelua kansalaisten kanssa, jotta muutos voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Pohjimmiltaan kysymys on asenteiden ja arvojen muutoksesta läpi yhteiskunnan ja eri teollisuusalojen.
Näin laajan uudistumisen edistämiseksi uusien teknologioiden ja ratkaisujen kehittäjät ja käyttöönottajat tarvitsevat konkreettista ja tietoon perustuvaa näyttöä ratkaisujen laaja-alaisista hyödyistä. Yritysten olisi tärkeä ymmärtää taloudellisten vaikutusten lisäksi ratkaisujen vaikutukset luontoon, ihmisiin ja laajemmin yhteiskuntaan, jotta ratkaisujen lisäarvo saadaan parhaalla mahdollisella tavalla kehitettyä ja viestittyä oikeille toimijoille.
Kartoituksen tuloksia: yritykset keskittyvät arvioinnissa sijoittajien ja lainsäädännön vaatimuksiin
Miten energiasektorilla toimivat yritykset sitten tällä hetkellä arvioivat uusien teknologioiden ja investointien vaikuttavuutta? Haastattelimme tutkimushankkeen valmistelun tueksi vaikuttavuuden arvioinnin tavoista ja tarpeista 12 yritystä, jotka vaihtelivat startupeista suuryrityksiin. Haastatellut yritykset edustivat teknologian kehittäjiä, hankekehittäjiä ja paikallisia energiayhtiöitä. Lisäymmärrystä saimme energiasiirtymää tukevalta konsulttiorganisaatiolta, pääomasijoittajalta ja paikalliselta kehitysyhtiöltä.
Haastattelujen perusteella yritykset ovat pisimmällä niissä asioissa, jotka ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä: taloudellisten vaikutusten arvioinnissa sekä asiakkaiden, markkinoiden ja lainsäädännön edellyttämässä päästövähennysten arvioinnissa.
Monet haastattelemistamme yrityksistä hyödyntävät laskentamalleja ja -työkaluja, joilla kannattavuus ja päästövähennykset voidaan arvioida sekä yrityksen että asiakkaan näkökulmasta. Osa teknologia- ja hankekehittäjistä on rakentanut myynnin ja yhteistyön tueksi laajempia teknistaloudellisia arviointimalleja, joissa yhdistyvät taloudellisten vaikutusten ja päästövähennysten ennakoiva arviointi paikallisessa energiaekosysteemissä. Yritykset pitivät tärkeänä myös hankekehityksen lupaprosesseihin sisältyvää ympäristövaikutusten arviointia. Tätä osaamista ei kuitenkaan yleensä rakenneta sisäisesti, vaan arvioinnit teetetään pitkälti riippumattomilla konsulteilla.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi haasteena
Sosiaalisten vaikutusten arviointi on useimmissa haastatelluissa yrityksissä toistaiseksi epäsystemaattista, kun arvioinnin fokus on lainsäädännön ja asiakkaiden edellyttämissä ja konkreettisesti mitattavissa olevissa vaikutuksissa. Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan etupäässä kaavoituksen ja ympäristölupaprosessien edellyttämässä mittakaavassa. Hankekehityksessä mukana olevat haastateltavat pitivät vuorovaikutusta paikallisten asukkaiden ja päättäjien kanssa kriittisen tärkeänä, sillä paikallinen vastustus koettiin merkittäväksi haasteeksi energiasiirtymän edistämisessä. Myös tässä yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa faktapohjainen talous- ja ympäristöpuhe toimi usein ensisijaisena tapana vakuuttaa paikallisyhteisöt uusien ratkaisujen hyödyistä.
Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointiin liittyy haasteita, koska vaikutuksia on vaikeampi analysoida ja muuttaa numeeriseen muotoon. Kysyttäessä haastateltavat kuvasivat kuitenkin sosiaalista vaikuttavuutta monin kriteerein, huomioiden ratkaisujen suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset, verovaikutukset, kunnan profiloitumisen puhtaan energian edistäjänä, yhteiskunnallinen resilienssi sekä yhteistyö paikallisten oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. Osa haastateltavista koki, että faktapohjaiset ja määrälliset arviot auttaisivat nostamaan sosiaaliset vaikutukset yhteismitallisiksi päätöksenteon kriteereiksi.
Mitä haasteita vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi ratkaista?
Tiivistettynä yritysten näkökulmasta uusien ratkaisujen vaikutusten arvioinnin keskeiset haasteet ovat seuraavat:
- Taloudellisten ja ympäristövaikutusten arvioinnin käytännöt vaihtelevat yrityksittäin ja maittain. Haastatelluilla yrityksillä oli esimerkiksi vaikeuksia määrittää, mihin tilanteeseen hankkeen päästövähennyksiä tulisi verrata ja miten kokonaisprojektien hiilijalanjälki tulisi laskea eri markkina-alueiden ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Lainsäädännön hitaus ja epävarmuus lisäävät arviointiprosesseihin liittyviä haasteita erityisesti uusien teknologioiden osalta.
- Ympäristövaikutusten arviointi keskittyy usein kapeasti päästövähennyksiin, jolloin uusien ratkaisujen ekologisten vaikutusten kokonaisvaltainen tarkastelu jää puutteelliseksi.
- Etenkin pienten yritysten on vaikea rakentaa arviointiosaamista omaan organisaatioon. Arvioinnin eri ulottuvuuksia tarkastellaan erikseen eri päätöstilanteissa, ja osa arvioinneista tehdään ulkopuolisten konsulttien toimesta. Vaikka asiantuntevien konsulttien käyttö yhtenäistää ja validoi arviointia, yritysten on vaikeampi rakentaa yhtenäistä tietopohjaa ja kokonaiskuvaa uusien ratkaisujen taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista.
- Yrityksiltä puuttuu keinoja selvittää, miten uusien ratkaisujen sosiaalista hyväksyttävyyttä voitaisiin edistää. Tämä edellyttäisi vuorovaikutustapoja, jotka mahdollistavat syvemmän ymmärryksen eri sidosryhmien arvoista, huolista ja taustaolettamuksista.
Yritysten ratkaisujen lisäarvo näkyväksi – kohti ennakoivaa vaikuttavuuden arviointia
Kartoitus osoittaa, että monilla energiasektorin yrityksillä on käytössään toistuviin tarpeisiin kehitettyjä arviointikäytäntöjä, joka auttavat perustelemaan ratkaisuja asiakkaille liiketoiminnan kannalta keskeisten taloudellisten ja ympäristömittareiden avulla. Keskeiseksi kysymykseksi nousee kuitenkin se, miten ratkaisujen ja investointien lisäarvoa voidaan tuoda esiin kokonaisvaltaisesti siten, että uusien ratkaisujen markkinoille vienti, paikalliset lupaprosessit ja energiasektorin puhdas siirtymä etenisi.
Vaikutukset kohdistuvat usein esimerkiksi elinkeinoelämän uudistumiseen, alueelliseen talouteen tai kansalaisiin. Kartoitushaastattelut osoittivat, että yritykset tunnistavat monia näistä positiivisista vaikutuksista, vaikka niitä ei ole vielä konkretisoitu ja kiteytetty selkeiksi tavoitteiksi ja mittareiksi. Tähän tarvitaan nykyistä laaja-alaisempia, tulevaisuuteen suuntautuvia ja datapohjaisia vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä. Laajemmassa mittakaavassa erityisesti isot yritykset ovat EU-lainsäädännön velvoittamina kehittäneet kestävyysraportointiaan, mutta nykyinen ESG (environmental, social and governance) -raportointi ei yritystasoisena ja taaksepäin katsovana tarjoa riittävää ymmärrystä yksittäisten ratkaisujen ja investointien kokonaisvaikutuksista tai niiden pitkän aikavälin vaikuttavuudesta.
Tulevissa tutkimushankkeissa pyrimme syventymään näihin haasteisiin ja rakentamaan yrityksille arvioinnin malleja ja toimintatapoja tilanteissa, joissa toimintaympäristön muutokset ja investointien vaikutukset kytkeytyvät yhä tiiviimmin paikallisiin ekosysteemeihin. Ennakoiva ja datapohjainen vaikutusten arviointi tarjoaa mahdollisuuden tuoda näkyväksi yritysten tuottaman arvon entistä laajemmassa mittakaavassa, auttaa sidosryhmiä tunnistamaan yhteisiä tavoitteita ja tukee yrityksiä vaikuttavampien valintojen tekemisessä.
