Kasvipohjaisen ruuan ainesosien kehittämisessä painopiste on viime vuosina ollut proteiineissa ja niihin liittyvissä tuotantoprosesseissa. VTT:n ja suomalaisen elintarviketeollisuuden RETHINK-hanke osoittaa, että kannattava liiketoiminta kasvipohjaisten ainesosien valmistuksessa edellyttää uudenlaista ajattelutapaa: kasviraaka-aineesta tulisi hyödyntää kaikki osat, uusia ainesosia pitää kehittää niiden todelliseen käyttöön sopiviksi ja yritysten sekä muiden toimijoiden on tehtävä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Hanke synnytti myös useita konkreettisia keksintöjä.
Ruokajärjestelmän toimijoiden yhtenä tärkeänä kehitystavoitteena on kestävä siirtymä kohti kasvipohjaisempia ruokavalioita. Tällä muutoksella on positiivisia vaikutuksia sekä kansanterveyteen, ympäristöön että yhteiskunnalliseen resilienssiiin.
Business Finlandin rahoittamassa RETHINK-hankkeessa VTT ja suomalaiset ainesosa- ja elintarvikeyritykset tarkastelivat, miten kasvipohjaisesta ainesosatuotannosta rakennetaan kannattavaa liiketoimintaa Suomen kaltaisessa toimintaympäristössä.
Kasvipohjaisella ainesosatuotannolla tarkoitetaan kasviraaka-aineiden kuten kauran tai härkäpavun jalostamista erilaisiksi ainesosiksi, joita elintarvikevalmistajat käyttävät tuotevalmistuksessa.
“Globaalisti ruoantuotannossa on meneillään siirtymä kohti paikallisia ja hajautetumpia tuotantomalleja, kun yritykset ja yhteiskunta vahvistavat resilienssiään. Suomella on hyvät edellytykset luoda uusia kasvipohjaisia tuotantoketjuja ja kannattavaa liiketoimintaa sekä kasvattaa alan teollisuutta. Meillä on paljon aktiivisia viljelijöitä ja siten valmiudet alueelliseen raaka-ainetuotantoon sekä elintarviketeollisuus ja kauppa, jotka ovat kiinnostuneita kasvipohjaisista tuotteista”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Emilia Nordlund VTT:ltä.
Kannattavuus edellyttää koko raaka-aineen hyödyntämistä ja yhteistyötä
Monet nykyiset liiketoimintamallit keskittyvät kasviproteiinin tuotantoon, jolloin merkittävä osa raaka-aineen arvosta jää hyödyntämättä. Esimerkiksi herneestä saadaan proteiinia lihankorvikkeisiin, mutta sen hiilihydraattipitoiset sivuvirrat menevät usein rehuksi, jonka taloudellinen arvo on huomattavasti proteiinituotteita alhaisempi. RETHINK-hankkeen asiantuntijoiden mukaan kannattavat tuotantomallit edellyttävät, että lisäarvoa luodaan kaikille ainesosatuotannossa syntyville jakeille.
“Erityisesti hiilihydraattipitoisille jakeille olisi kriittistä löytää mahdollisimman korkean arvon käyttökohteita, koska usein niiden pitoisuus on raaka-aineessa suurin. Pitäisi etsiä rohkeasti käyttökohteita myös yli ruoka-alan, esimerkiksi kosmetiikan alalta”, Nordlund sanoo.
Hankkeen asiantuntijoiden mukaan kasvu edellyttää myös tiiviimpää yhteistyötä ruokajärjestelmän toimijoiden kesken. Viljelijöiden, ainesosatuottajien, elintarvikeyritysten, sijoittajien ja päättäjien on rakennettava yhteisiä toimintatapoja, jotka vähentävät toimitusriskejä ja mahdollistavat tuotannon skaalaamisen. Investointikelpoisissa tuotantomalleissa raaka-aineen saatavuus, laatu, prosessointi, loppukäyttösovellukset ja kaupalliset reitit suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena.
Yksi RETHINK-hankkeessa nähty esimerkki yritysten välisestä yhteistyöstä on Viking Maltin ja Valion kehitystyö, jossa kehitettiin idätetystä härkäpapuproteiinirouheesta ratkaisu kasvipohjaisten ja hybridilihatuotteiden markkinoille.
“Yhteistyömme perustuu jaettuun tavoitteeseen maksimoida suomalaisten kasvipohjaisten raaka-aineiden arvo hyödyntäen kotimaista huippuosaamista ja parhaita käytäntöjä. Viking Maltin kokemus idättämisestä yhdistettynä Valion kaupallistamisosaamiseen mahdollisti uudenlaisen elintarvikkeen synnyn”, kasvipohjaisista liiketoiminnoista vastaava johtaja Susanna Kallio Valiolta sekä tutkimus- ja kehityspäällikkö Xin Huang Viking Maltilta kertovat.
Uusia keksintöjä vilja- ja palkokasvien proteiinien ja kuidun tehokkaampaan hyödyntämiseen
Uudet VTT:n hankkeen aikana kehittämät ratkaisut tähtäävät paikallisesti kannattavaan tuotantoon ja ravitsemuksellisesti arvokkaiden ainesosien ja lopputuotteiden valmistukseen ilman monimutkaista prosessointia. Esimerkiksi entsyymiavusteiset prosessointitavat vähentävät kemikaalien käyttöä ja parantavat ainesosien toiminnallisuutta.
"Patentoimme hankkeessa täysin uuden tavan konsentroida ja soveltaa kauran ravintokuitua, beeta-glukaania. Keksintö mahdollistaa kuidun lisäämisen nestemäisiin tuotteisiin siten, että kuitu säilyy ehjänä ja neste juoksevana tai ilman liisterimäistä rakennetta”, Nordlund kuvailee.
VTT:n tutkijat kehittivät myös uuden esikäsittelytekniikan proteiinien erotusprosessiin, joka ehkäisee palkokasvipohjaisille ainesosille tyypillisiä epämiellyttäviä sivumakuja ja laajentaa palkokasvien käyttömahdollisuuksia elintarvikkeissa.
Uusi spin-off-yritys Happy Plant Protein skaalaamaan kasviproteiinituotantoa
RETHINK-hankkeen tutkimus tuki myös VTT:n spin-off-yritys Happy Plant Proteinin teknologian kehittämistä kohti kaupallista valmiutta. Uusi teknologia erottaa proteiinin ja hiilihydraatit sekä teksturoi proteiinin vain yhtä prosessivaihetta käyttäen.
“Happy Plant Protein uudistaa markkinoita tuotantoprosessillaan. Se on myös erinomainen esimerkki kansainvälistyvästä yrityksestä, joka hyödyntää olemassa olevaa elintarviketeollisuuden infrastruktuuria ja käyttää paikallisia raaka-aineita", Nordlund sanoo.
Yritys on edennyt tutkimusinnovaatiosta kansainväliseen kaupallistamiseen, ja sen teknologiaa hyödynnetään teollisissa tuotantohankkeissa sekä Latviassa että Alankomaissa.
Lisätietoa
Emilia Nordlund, portfolion vetäjä, VTT, [email protected], +358 40 504 2963
VTT White paper: Miten luoda kannattavaa ja skaalautuvaa liiketoimintaa kasvipohjaisista ainesosista
Mediamateriaali: Linkki kuvapankkiin
Lisätietoa VTT:stä
Satu Holm-Jumppanen, viestintäpäällikkö
[email protected], +358 50 305 4718
Faktat projektista
- Julkinen, 3 vuotta kestävä yhteisinnovaatiohanke ja 5 suomalaisen elintarviketeollisuuden rinnakkaisprojektia
- Kesto: Kesäkuu 2023 - elokuu 2026
- Business Finlandin rahoitus, yhteensä 3 M€
- Tutkimuskumppani: VTT (hankkeen vastuullinen johtaja Emilia Nordlund))
- Teolliset kumppanit: Anora, Apetit, Fazer, Helsingin Mylly, Raisio, Valio, Viking Malt
Jatka lukemista
Palvelu:
Ruoka- ja juomaratkaisut
Jaa
