VTT:n tutkija, ETM Anni Kortekangas tutki elintarviketeollisuuden kasvipohjaisten sivuvirtojen, erityisesti riisileseen ja rypsipuristekakun, mahdollisuuksia uusina elintarvikeraaka-aineina. Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten vielä nykyisin alihyödynnettyjen sivuvirtojen ominaisuuksia voidaan muokata elintarvikekäyttöön sopiviksi ja siten edistää kiertotaloutta ja kestävää ruokajärjestelmää.
Ihmisen toiminta ylittää maapallon kantokyvyn vuosi vuodelta voimakkaammin. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle ruokajärjestelmillä on merkittävä osuus ja tuotettujen materiaalien kokonaisvaltaista käyttöä tulisi tarkastella kriittisemmin. Lisäksi kasvipainotteisen ruokavalion ja riittävän kuidun saannin roolien korostuessa uusissa ravitsemussuosituksissa, tarvitaan uusia kestäviä proteiini- ja kuitulähteitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, erityisesti riisin kuorinnassa syntyvää riisilesettä ja rypsiöljyn valmistuksen sivutuotteena syntyvää rypsipuristekakkua, joita hyödynnetään ihmisravinnoksi toistaiseksi melko vähän. Molemmat näistä sisältävät runsaasti proteiinia, ravintokuitua ja kivennäisaineita.
Sivuvirtojen hyödyntämistä elintarvikkeissa voidaan tehostaa ymmärtämällä paremmin niiden ominaisuuksia ja käyttäytymistä erilaisissa elintarvikesovelluksissa sekä niiden ravitsemuksellista laatua.
Kortekangas osoitti tutkimuksessaan, että kasvipohjaisten sivuvirtojen toiminnallisiin ominaisuuksiin vaikuttavat proteiinien ja ravintokuidun lisäksi myös muut luontaisesti esiintyvät yhdisteet, kuten fytiinihappo. Fytiinihapon entsymaattinen hajottaminen paransi materiaalien kykyä muodostaa vahvoja ja vettä sitovia rakenteita, mikä on tärkeää erityisesti kasvipohjaisten elintarvikkeiden rakenteen ja laadun kannalta.
Tiedetään, että fytiinihapon vähentäminen voi parantaa kivennäisaineiden hyväksikäytettävyyttä, mutta tässä tutkimuksessa proteiinien sulavuudessa ei havaittu merkittäviä muutoksia.
Tutkimus tuo uutta tietoa proteiinin, ravintokuidun ja muiden kasvien luontaisten yhdisteiden yhteisvaikutuksista elintarvikkeiden ominaisuuksiin. Ymmärtämällä yhdisteiden välisiä vuorovaikutuksia voidaan raaka-aineiden ominaisuuksia räätälöidä entsymaattisilla ja muilla bioteknologisilla menetelmillä sekä kehittää uusia toiminnallisia elintarvikeraaka-aineita sekä varmistaa uusien elintarvikeraaka-aineiden laatu ihmisravintona.
Tutkimus osoittaa, että kasvien luontaiset pienet yhdisteet, kuten fytiinihappo, vaikuttavat kasvipohjaisten raaka-aineiden ravitsemuksellisen laadun lisäksi merkittävästi niiden teknofunktionaalisiin ominaisuuksiin. Laajempi hyödyntäminen ihmisravintona edellyttää ymmärrystä raaka-aineiden käyttäytymisestä elintarvikkeissa ja ruoansulatuksessa.
”Tutkimukseni auttaa ymmärtämään, miten materiaalien ominaisuuksia voidaan muokata elintarvikekäyttöön sopiviksi. Tätä tietoa voidaan hyödyntää uusien kasvipohjaisten elintarvikkeiden ja ainesosien kehittämisessä sekä alihyödynnettyjen sivuvirtojen tehokkaammassa käytössä. Näin tutkimus tukee kestävää ruokajärjestelmää ja luonnonvarojen tehokkaampaa hyödyntämistä”, Kortekangas sanoo.
Anni Kortekankaan väitöskirja Interactions of protein, dietary fiber, and co-passengers in plant-based side streams – Technological and digestive perspectives tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Laura Nyström, ETH Zürich, ja kustoksena dosentti Emilia Nordlund, VTT.
Väitöstilaisuus: 21.8.2026 klo 11–15, Economicum, luentosali, Arkadiankatu 7, Helsinki & verkossa: Linkki väitöstilaisuuteen
Tutkimuksessa tarkastellut elintarviketeollisuuden sivuvirrat: riisilese ja rypsipuristekakku
Jatka lukemista
Jaa
