Uudet puupohjaiset materiaalit apuna muovijätteen vähentämisessä

Artikkelit
Kaisa Vehmas

​Maailma on pullollaan erilaisia kasseja - muovikasseja, kangaskasseja, paperikasseja jne. - ja kaikilla niillä on oma käyttötarkoituksensa. Päivittäin siirrämme erilaisia esineitä ja asioita paikasta toiseen, liittyen työhön, vapaa-aikaan, harrastuksiin, juhlaan, erityistilanteisiin ja vaikka kuinka moneen muuhun tarkoitukseen. Aina emme edes ajattele, kuinka suuri merkitys kassilla ja sen sopivuudella käyttötarkoitukseen on. Keskustelimme syyskuussa aiheesta suomalaisten kuluttajien kanssa.

Ympäristöystävällisyys aiempaa tärkeämpi meriitti kassin valinnassa

Arjessa suomalaiset käyttävät erilaisia kasseja erityisesti ruokaostosten kuljettamiseen kaupasta kotiin. Toiseksi suurimpana ryhmänä ovat harrastetavaroiden ja -vaatteiden kuljettaminen.

Kuluttajat asettavat erilaisia vaatimuksia käyttämilleen kasseille. Kestävyys on yksi merkittävimmistä ominaisuuksista. Kassien tulee kestää milloin painavia tai teräväreunaisia ostoksia, milloin nestettä, erilaisia sääilmiöitä tai jopa pesua.

Eri käyttötarkoituksiin tarvitaan eri kokoisia kasseja. Miellyttävään käyttökokemukseen vaikuttavat myös kassin keveys, muoto, kahvojen pituus ja muut kanto-ominaisuudet, sekä monikäyttöisyys. Esimerkiksi avainten ja arvotavaroiden säilytykseen on hyvä olla taskuja. Kuluttajat arvostavat myös ulkoasua; siisti, tyylikäs, omaan tyyliin sopiva kassi miellyttää käyttäjiä.

Biohajoavuus sekä ympäristöystävällisyys ovat yhä tärkeämpiä meriittejä kassia valittaessa. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista suomalaisista kuluttajista käyttää sekä ruoka- että vaatekaupassakin heillä mukanaan olevaa kassia. Uutisointi kasvavasta muovijäteongelmasta on vähentänyt muovikassien käyttöä entisestään. Muovikasseilla on yleensä hyvin lyhyt elinikä. Kauppakassina toimimisen jälkeen niitä hyödynnetään pääasiassa materiaalien lajitteluun ja kuljettamiseen kierrätyspisteille tai roskiin. Paperikassin haasteena nähtiin se, ettei se kestä tarpeeksi hyvin erilaisia kuljetustilanteita. Kestokasseilla elinkaari on huomattavasti pidempi, mutta materiaali ei ole kierrätettävissä. Materiaalilla onkin hyvin suuri merkitys kassin valinnassa.

Papticin kehittämästä materiaalista korvaaja paperille ja muoville

Paptic Oy on kehittänyt uudenlaisen, uusiutuvista raaka-aineista valmistetun materiaalin, jolla voidaan korvata muovia, paperia ja kangasta. Tällä materiaalilla on muovimaisia ominaisuuksia, kuten joustavuus, kosteudenkestävyys ja kuumasaumattavuus ja se kestää vettä paperia paremmin. Tuotteessa käytetään suomalaista havupuukuitua ja muita biopohjaisia raaka-aineita.

Materiaalin ominaisuuksia voi räätälöidä kuhunkin loppukäyttöön soveltuvaksi ja tavoitteena on kehittää 100% bio-pohjainen materiaali. Yritys hakeekin erilaisia sovelluskohteita uudelle materiaalille ja pyrkii optimoimaan materiaalin eri käyttötarkoituksiin sopivaksi.

PAPTIC-materiaalista valmistetut tuotteet voi kierrättää paperinkierrätyksen mukana. Ensimmäisenä kohdemarkkinana on vastuullisuutta ja ympäristöarvoja korostavat erikoisliikkeet, kuten vaate- ja kosmetiikkaketjut niin Suomessa kuin ulkomailla.

Tämä uusi materiaali on kerännyt suurta kiinnostusta maailmalla. Se sai muun muassa pääpalkinnon Suomen ympäristökeskuksen Meriroskahaaste-kilpailussa.

Uuden materiaalin arviointi kansainvälisestikin

Kuluttajia osallistava tutkimus toteutettiin osana Sitran rahoittamaa ja VTT:n koordinoimaa Puusta pidemmälle -hanketta[1] (Joukko suomalaisia toimijoita ratkoo muovihaastetta nostamalla puun arvoa liiketoiminnassa) ja sen ensimmäistä yrityskohtaista työpajaa. Hankkeessa testataan nopean kokeilun ja innovoinnin työpajamallia, jonka avulla metsäalan yritykset, muotoilijat ja markkinoijat kehittävät yhdessä uusia puutuotteiden liikeideoita. Hankkeen aikana tutkitaan myös puutuotteiden kiertotalouden edistämismahdollisuuksia, toteutetaan puutuotteiden elinkaarilaskuri ja suunnitellaan kiertotalouden markkinointikonsepti kaikkien yritysten käyttöön. Lisäksi hankkeessa mukana olevat yritykset kehittävät yhdessä teknologiaa uudella tavalla hyödyntäviä puutuotteitaan. Tavoitteena on luoda uutta, kiertotalouden mukaista liiketoimintaa Suomeen ja edistää samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Suomalaisilla kuluttajilla oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen ja kertoa kokemuksistaan ja tarpeistaan erilaisiin kassiratkaisuihin liittyen. Tutkimus toteutettiin VTT:n avoimessa innovaatiotilassa, Owelassa syksyn aikana.

Tutkimuksen edetessä tullaan valmistamaan erilaisia prototyyppejä kasseista, joissa hyödynnetään Papticin kuitumateriaalia. Tällöin kuluttajat pääsevät arvioimaan ja hypistelemään uusia kasseja ja materiaalia konkreettisesti. Tutkimusta on tarkoitus laajentaa myös kansainvälisille markkinoille.

[1] VTT koordinoi yhteistyötä ja järjestää Lahden ammattikorkeakoulun kanssa metsä-, muotoilu- ja markkinointialan tapahtumia, joissa kehitetään yritysten käyttöön uusia kiertotalouden liiketoiminnan malleja ja työkaluja.

Suomen ympäristökeskus SYKE tutkii biohajoavien puupohjaisten komposiittipakkausten käytön jälkeisiä kierrätys- ja hyödyntämismahdollisuuksia sekä ympäristövaikutuksia Euroopassa sekä etsii keinoja pakkausten resurssi- ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Luonnonvarakeskus Luke kehittää biopohjaisille materiaaleille elinkaarilaskuria, jonka avulla voidaan laskea biohajoavan puupohjaisen komposiittipakkauksen ympäristövaikutukset.

Sulapac, Paptic ja Elastopoli kehittävät uudenlaisia kosmetiikkapakkauksia, kasseja ja komposiittimateriaaleja sekä Montisera kaupallistaa kuusen sivuvirtaa käyttävää bioaktiivista yhdistettä. Isku tarkastelee uusia materiaali- ja tuotemahdollisuuksia. Ethica helpottaa kiertotalouden mallien esilletuomista. Mukana hankkeen muodostamassa verkostossa ovat myös Lumene, Stora Enso ja Starcke.

Hanke käynnistyi kesällä 2018 ja päättyy syyskuussa 2019. 

Jaa
Kaisa Vehmas
Kaisa Vehmas
Senior Specialist
Visiomme tulevaisuudesta

Suomi tunnetaan teollisuusmaana. Moni puuta ja metallia sisältävä tuote saa alkunsa meillä raaka-aineena. Entä jos voisimme niittää mainetta ja kunniaa myös arvoketjun loppupäässä maailmanluokan korjaajina, jälleenmyyjinä ja kierrättäjinä?