Ruokatutkimuksen keinoin kohti parempaa maailmaa

Artikkelit
VTT
Kaisa Poutanen

​Elintarviketeknologian tutkimusprofessorina VTT:llä kolmen vuosikymmenen ajan ansiokkaasti toiminut Kaisa Poutanen on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista elintarvikealan tutkijoista. Hän on tehnyt erityisesti ravintokuituun ja viljaan liittyvää tutkimusta elintarviketeknologian ja ravitsemuksen rajapinnalla.

– Biotekniikan koulutukseni on kuljettanut minua ratkaisemaan haasteita viinasta viljaan, bioetanolista terveellisten personoitujen välipalojen valmistukseen ja hapantaikinoista suolistobakteeristoon, kertoo VTT:ltä elokuussa eläkkeelle jäänyt Kaisa Poutanen. 

– Vaikka olen ollut VTT:llä lähes 40 vuotta, muutokset niin toimintatavoissa kuin tutkimusaiheissa ovat pitäneet virkeänä.

Toinen jalka Kuopiossa

Sivutoiminen työskentely Itä-Suomen yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan 2000-luvun alussa – ensin Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksen johtajana ja sittemmin akatemiaprofessorina – laajensivat tutkimuskenttää entisestään. 

– Samaan aikaan osui myös vetovastuu yhdestä maailman suurimmista vilja-alan kehityshankkeista, EU:n Healthgrain-projektista. Se opetti yhä lisää ruokajärjestelmän ja siihen liittyvien osaamistarpeiden monimuotoisuudesta, kertoo Poutanen.  

Poutasen mukaan 2000-luvun alussa vallitsi oikea kiinnostuksen hyökyaalto funktionaalisia elintarvikkeita kohtaan. Suomi oli kansainvälisen kehityksen eturintamassa. Kiinnostus ruoan terveyttä edistäviin vaikutuksiin on edelleen suurta, mutta Euroopan lainsäädäntö on tiukka terveysväittämien todentamisen suhteen. 

– Yhtenä missiona oli "läpinäkyvä ruoansulatus", eli ymmärrys siitä, miten ruoan alkuperä ja prosessointi vaikuttavat ravintoaineiden vapautumiseen ja elimistön aineenvaihduntaan. Kuopiossa tehdään edelleen metabolomiikan ja nutrigenomiikan keinoin ravintofysiologista tutkimusta kliinisissä interventioissa. Nyt tiedämme jo paljon siitä, miksi kasvipitoinen ruoka on niin terveellistä ja miten sen eri komponentit vaikuttavat elimistössä.

VTT ja Itä-Suomen yliopisto ovat tehneet paljon yhteistyötä myös ravitsemuskäyttäytymisen saralla.  

– Viimeisimmässä StopDia-tutkimuksessa paneuduimme siihen, miten ruokaympäristöä muokkaamalla voimme tuupata ihmisiä syömään terveellisemmin, kertoo Poutanen. 

Tässä teknologian uusien mahdollisuuksien tuominen käyttöön edellyttää osaamista myös ihmisen käyttäytymisen ja valintojen ymmärtämiseksi.

Ruis ja kaura kunniaan 

Kaisa Poutanen on tehnyt mittavan työn rukiin ja kauran parissa, ja ollut nostamassa näitä viljoja maailmankartalle.  

– Vetämäni pohjoismainen ruis ja terveys -verkosto tunnisti rukiista lukuisan määrän uusia terveyden kannalta kiinnostavia yhdisteitä, ja osoitti niiden aineenvaihdunnan ja fysiologisen merkityksen. Rukiista onkin tullut terveellisen täysjyväviljan pohjoismainen malliesimerkki, jonka merkitys tiedetään nyt useilla mantereilla. Olemme viestineet tuloksistamme sekä tiedejulkaisuin, verkkosivustoin että lukuisin esitelmin ja tapahtumin, sanoo Poutanen. 

– On palkitsevaa, että pohjoismainen tutkimusyhteistyö jatkuu jo kolmattakymmenettä vuotta seuraavan tutkijasukupolven voimin.

Poutanen muistuttaa, että kauran fraktiointitutkimukset aloitti VTT:llä jo professori Yrjö Mälkki1980-luvulla.Kauran ravintokuitua, proteiinia ja prosessointia erilaisiksi elintarvikkeiksi on nyt tutkittu jo yli 40 vuotta. 

– On mahtavaa nähdä, että kaura on lopulta tehnyt läpimurron monipuolisena raaka-aineena, ja sen kulutus kasvaa kohisten. Tämä on hyvä esimerkki kasviraaka-aineiden monipuolisesta käytöstä, joka on tulevaisuuden iso trendi.

Poutanen on palkittu ansioistaan viljatutkimuksen parissa kansainvälisten vilja-alan tiedeyhteisöjen arvostetuimmilla palkinnoilla, ja hänet myös kutsuttiin sen siivittämänä Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

Uusi elintarviketalous on alkanut

– Teimme VTT:llä kolme vuotta sitten tiekarttaa, jonka perusteella määrittelimme Elintarviketalous 4.0 -strategian. Ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja ikääntyminen vaativat uusia ratkaisuja tulevaisuuden elintarviketuotantoon. Olemme VTT:llä vastanneet haasteisiin kehittämällä teknologiaa uudenlaisten ruoan komponenttien valmistamiseksi sekä biotekniikan keinoin että käyttämällä kasviraaka-aineita uusin tavoin hyväksi, kertoo Poutanen.

– Uusien raaka-aineiden lisäksi tarvitaan ketteriä tuotantotapoja ja kuluttajan ihan uudenlaista huomioimista. Tieto on valtaa, ja tieto on myös tärkeä osa tuotetta. Tietotekniikka tuo ruoan myös täysin uusin tavoin kuluttajan käsiin ja auttaa yksilöllisten valintojen ja ruokavalioiden räätälöinnissä - missä ja milloin kukin syökin. Tässä VTT:n monialaisuus on upea ponnistuslauta.

Puolittain eläkkeellä

Poutanen jatkaa toistaiseksi VTT:n osa-aikaisena neuvonantajana. Hänellä on edelleen myös kansainvälisiä luottamus- ja konsulttitehtäviä ja jo monivuotinen toimi Leipurin Oyj:n hallituksen jäsenenä. 

Ruoka ei lakkaa Poutasta kiehtomasta – eikä se, kuinka yhä useammat saisivat samassa paketissa energiaa, mielihyvää ja hyvinvointia syömisen avulla niin että samalla uudistamme ruokaan liittyviä liiketoimintoja.  

– Arvostan kuitenkin myös uutta luksusta – sitä, että voin elää hitaammin, nukkua myöhempään aamulla, kävellä pitkiä lenkkejä koiran kanssa ja leikkiä lapsenlapsen kanssa keskellä arkipäivää. Maailmassa on niin paljon koettavaa, myös tutkimusmaailman ulkopuolella.

Jaa