”Kansalaiset tarvitsevat selkeitä vastauksia ruuan alkuperästä, tuotantotavoista sekä vaikutuksista ilmastoon, luontoon, eläinten hyvinvointiin ja talouteen. Ruokajärjestelmä ja sen osa-alueet ovat tulleet monille suomalaisille melko vieraiksi kaupungistumisen myötä. Kulutuspäätöksiä ei voida tehdä vastuullisesti, jos tietopohja on puutteellinen. Siksi tiedon on oltava avointa, läpinäkyvää ja tutkittua. Samalla sen tulee olla neutraalia, rakentavaa ja saavutettavaa; ruokakeskustelua ei pidä kärjistää tai syyllistää, vaan tarjota yhteisiä, yhdistäviä näkökulmia.”
Näin peräänkuuluttaa Nuorten ruokaraati, joka luovutti kannanottonsa kansalliseen ruokastrategiaan 2040 maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä strategian julkaisutilaisuudessa 16.12.2025.
Nuoret korostavat kannanotossaan, että kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden, ilmastotavoitteiden ja alueellisen elinvoiman kulmakivi. Tiedon ja tietoisuuden lisäämisen lisäksi nuoret vaativat toimia reilun tulonjaon parantamiseksi, tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä luonto- ja ilmastohaittojen vähentämiseksi. Lisäksi nuoret muistuttavat, että kaikille suomalaisille on taattava mahdollisuus terveelliseen ruokaan.
Konkreettisia toimia nuorilta
Nuorten ruokaraati ehdottaa, että valtion tulisi keventää vastuullisten tilojen verotusta ja ohjata kannustimia energiatehokkaisiin investointeihin. Nämä toimet vahvistavat maatalouden taloudellista kestävyyttä ja auttavat turvaamaan kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden. Puuttumalla arvonlisän jakoon ja avaamalla hinnan muodostumisen turvaamme tuottajille reilun korvauksen. Valtion tulisi tukea myös pientilojen mahdollisuutta palkata nuoria kesätöihin. Sukupolvenvaihdos tulisi voida toteuttaa verottomasti ja tukea uusien maatalousyrittäjien aloittamista starttirahalla.
Myös luonto- ja ilmastohaittojen vähentäminen on äärimmäisen tärkeää, sillä ilman toimivaa ja terveellistä ympäristöä ei ole ruokaakaan. Yksi suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista ruuantuotannossa on eläintuotanto. Kasvis- ja hybridiruoka ovat tehokkaita tapoja vähentää lihantuotannon kautta tulevaa kuormitusta. Myös ruokahävikin vähentäminen on tärkeää, ja sitä voidaan tehdä joustavilla käytännöillä ja kelvollisen ruuan hyödyntämisellä, jotta entistä vähemmän ruokaa päätyisi tarpeettomasti jätteeksi.
Kaikilla on oltava mahdollisuus ostaa ja syödä ravitsemussuositusten mukaista terveellistä ruokaa. Terveellisen ruuan tulisi olla sen hintaista, että kaikki pystyisivät sitä kuluttamaan. Kauppojen tuotesijoittelua tulisi ohjata siten, että terveelliset vaihtoehdot ovat helpommin saatavilla ja näkyvästi esillä. Myös kauppojen bonusjärjestelmä voisi kannustaa terveellisten vaihtoehtojen valitsemiseen.
Opetussuunnitelmaan tulisi lisätä ruokakasvatusta alakoulusta lähtien. Opetukseen voisi kuulua maatilavierailuja, työelämäharjoitteluja ja ruoka-alan asiantuntijoiden vierailuita. Tiedon levittäminen erityisesti sosiaalisen median, julkisen viestinnän ja muiden vaikuttavien kanavien kautta auttaa kuluttajia ymmärtämään ruuan alkuperästä sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Nuorten ruokaraati muistuttaa, että eläimillä on oikeus hyvään elämään, eikä tuotantoa saa tehostaa eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Hyvinvoivat tuotantoeläimet tuottavat laadukasta ruokaa. Tuotantoeläimiin liittyvää lainsäädäntöä tulee tiukentaa. Tuotantoeläinten olosuhteita pitäisi parantaa askel kerrallaan, jotta mahdollistetaan eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ja tilojen pysyminen muutoksen mukana.
Toimet käyttöön
“Toivon, että kannanotto otetaan aidosti huomioon päätöksenteossa, sitä yhtään väheksymättä”, sanoo Minttu Gomez, yksi nuorten ruokaraadin osallistujista.
“Nuorten ruokaraati antoi meille nuorille aidon mahdollisuuden osallistua järjestelmän kehitykseen. Olisi mahtavaa, että samanlaisia mahdollisuuksia olisi tulevaisuudessakin, sillä nuorten äänen kuuluisi olla osa keskustelua alusta asti eikä vasta lopuksi. Ruokaraati osoitti myös, että sitä ääntä todella käytetään, kun sille vain annetaan tilaa", jatkaa Laura Orava.
Myös Minna Kaljonen, joka vastasi nuorten ruokaraadin toteutuksesta iloitsee nuorten panoksesta: “Nuorten ruokaraati onnistui tuottamaan uutta yhdessä puntaroitua tietoa nuorille tärkeistä asioista ruokastrategian toimeenpanon tueksi”.
“Tarve tämänkaltaiselle puntaroivalle keskustelulle on suuri. Kansalaispaneeleja kannattaakin hyödyntää laajemmin päätöksenteon tukena. Jatkossa hyvä kohde olisi esimerkiksi terveys- ja päästöperusteinen elintarvikkeiden verotus, josta nuorten ruokaraati ei vielä ehtinyt muodostaa yhteistä näkemystä”, Kaljonen ehdottaa.
VTT:llä hanke oli jatkumoa nuoria aikuisia osallistavalle tutkimukselle ruokajärjestelmän muutoksesta ja ruoan tulevaisuudesta.
"Meillä oli mahdollisuus vetää ruokaraadin tuottamaan kannanottoon tähdänneen osallistavan prosessin online-osuus. Aloitusviikonlopun jälkeen nuoret jatkoivat työskentelyä Howspace-verkkoalustalla, jossa he kirjoittivat kannanoton teemoihin liittyen noin 300 kommenttia ja antoivat niihin yli 1000 tykkäystä, ennen kuin he viimeistelivät yhteisen kannanoton kasvokkain. Kahden livechatin lisäksi verkkotyöskentely mahdollisti osallistumisen joustavasti omaan tahtiin ja omalla tyylillä, mikä teki prosessista entistä inklusiivisemman", VTT:n tutkija Minna Kulju kertoo.
Nuorten ruokaraati
Nuorten ruokaraati on ensimmäinen Suomessa järjestetty nuoriin kohdennettu kansalaispaneeli. Kutsu osallistua raatiin lähetettiin 6 000 satunnaisesti valitulle 18–24-vuotiaalle nuorelle. Noin 130 vapaaehtoisen joukosta poimittiin 40 henkilöä ositetulla satunnaisotannalla siten, että raati vastasi mahdollisimman hyvin 18–24-vuotiasta väestöä asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Lisäksi otannassa huomioitiin osallistujien koulutustausta ja äidinkieli. Lopullisen raadin työskentelyyn osallistui 39 nuorta.
Raati kokoontui kolmena päivänä Tampereella sekä kahdessa livechat-etätapaamisessa marraskuussa 2025. Kokoontumisten aikana raati puntaroi nuorille tärkeitä asioita kestävän ruuan tuotannon ja kulutuksen vahvistamiseksi tulevaisuudessa ja toimia, joilla näitä voidaan edistää. Työskentelyn aikana raati kuuli myös asiantuntijoita. Keskustelujen päätteeksi raati muodosti yhteisen kannanoton ruokastrategiaan, jonka sisältämät suositukset ovat raatilaisten yhteisesti hyväksymät.
Nuorten ruokaraadin järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. Sitra rahoitti raadin toteuttamista.
Kuvat: Suomen ympäristökeskus
Lisätietoja
Hankesivut: https://www.syke.fi/fi/projektit/nuorten-ruokaraati
Ruokastrategian julkaisutilaisuus: https://ssl.eventilla.com/event/QVKl6
