Suomalainen teknologia auttaa selvittämään aurinkokunnan syntyä – ESA aloittaa Comet Interceptor -luotaimen rakentamisen

Uutiset, Lehdistötiedote

Euroopan avaruusjärjestö ESA on tehnyt päätöksen komeettaa tutkivan aluksen rakentamisesta ja lähettämisestä avaruuteen. Pääluotaimesta ja kahdesta miniluotaimesta koostuva kokonaisuus pitää sisällään VTT:n kehittämän hyperspektrikameran, jolla saadaan tietoa aurinkokunnan synnystä ja kehittymisestä.

Luotaimen kohteena on meille ennennäkemätön komeetta, joka lähestyy ensimmäistä kertaa aurinkoa. Tällaiset komeetat tulevat aurinkokunnan ulkolaidalta, jossa ne ovat säilyneet lähes muuttumattomina aurinkokuntamme muodostumisesta lähtien. Kohteeksi voidaan myös valita aurinkokunnan ulkopuolinen kappale, jos sellainen sattuisi sopivasti löytymään mission aikana. Tutkimuksella pyritään saamaan tietoa sekä komeetoista että aurinkokuntamme synnystä ja kehityksestä.

Hyperspektrikamerateknologia kertoo komeetan koostumuksesta

VTT ja Helsingin yliopisto ovat yhdessä Oxfordin yliopiston kanssa kehittäneet teknologiaa ja laitteistoa, joiden avulla luotaimet keräävät tietoa komeetasta. Business Finland, ESA ja UK Space Agency ovat rahoittaneet tätä kehitystyötä. Yksi luotaimen havaintolaitteista – Modular InfraRed Molecules and Ices Sensor (MIRMIS) – sisältää muun muassa VTT:n kehittämän hyperspektrikameran. 

”Hyperspektrikameralla mitataan kohteen optinen spektri, jolloin saadaan arvokasta tietoa komeetan koostumuksesta. Tämän avulla saamme arvokasta tietoa komeetan syntymekanismeista. Aurinkokunnan ulkolaitojen muinaiset komeetat edustavat koostumukseltaan tilannetta joka vallitsi silloin, kun aurinkokunta oli vasta syntymässä. VTT:n hyperspektrikamerateknologia osana MIRMIS-laitteistoa mahdollistaa kompaktin instrumentin, jolla on silti kattava mittauskyky”, toteaa tutkimustiimin vetäjä Antti Näsilä VTT:ltä.

Helsingin yliopisto osallistuu MIRMIS-instrumentin havaintojen suunnitteluun sekä kehittää menetelmiä, joilla käsitellään ja tulkitaan luotaimen tuottamaa havaintoaineistoa.

“Comet Interceptor on luotainprojektina lajissaan ensimmäinen. Se tutkii komeettaa, joka on säilynyt koskemattomana aurinkokunnan kylmällä ulkolaidalla. Näin saadaan uutta tietoa jää- ja pölypartikkeleiden muodostumista tähtien ympärillä aurinkokuntien alkuaikoina", toteaa tutkija Tomas Kohout Helsingin yliopistosta.

Avaruuteen vuonna 2029

Comet Interceptor laukaistaan avaruuteen vuonna 2029 ESA:n eksoplaneettoja tutkivan Ariel-mission mukana. Se kulkee noin 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydelle Maasta ja jää sinne odottamaan sopivaa kohdetta.

Uudet komeetat havaitaan nykyään Maasta käsin noin vuotta ennen kuin ne lähestyvät aurinkoa. Tämä aika ei riitä avaruusmission suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta se riittää siihen, että valmiina avaruudessa odottava luotain saadaan komeetan reitille. Kun sopiva kohde saapuu, luotain lentää sen ohi pääluotaimella ja kahdella miniluotaimella tarkkaillakseen sitä eri kulmista. Laitteistolla saadaan ainutlaatuista tietoa komeetan muodosta, koosta ja pyörimistilasta sekä sen ytimen ja kooman rakenteesta ja koostumuksesta. Tiedon avulla kohteesta voidaan luoda myös 3D-malli. 

Missio vahvistaa Euroopan asemaa komeettatutkimuksessa

Comet Interceptor jatkaa ESA:n aikaisempien Giotto- ja Rosetta-missioiden uraauurtavaa työtä komeettatutkimuksessa. Aikaisemmissa missioissa tutkittiin komeettoja, jotka olivat kiertäneet lähellä aurinkoa jo pitkään ja altistuneet sisemmän aurinkokunnassan olosuhteille. Nyt tarkoitus on tutkia koskematonta komeettaa, joka lähestyy aurinkoa ensimmäistä kertaa. Tämä vie tutkimuksen uudelle tasolle ja auttaa säilyttämään Euroopan johtavan aseman komeettatutkimuksessa. 

”Euroopalla on vahva asema komeettatutkimuksessa, ja tämä uusi missio vahvistaa tätä ja vie eurooppalaisen tutkimuksen uudelle tasolle”, sanoo tutkija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta.

Luotaimen konseptisuunnittelu on saatu päätökseen ja tehtävä siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen, jossa valitaan luotaimelle rakentaja ja käynnistetään mission toimeenpano.

Lisätietoja:

.

Jaa
Antti Näsilä

Antti Näsilä

Research Team Leader
Tutkimusosaaminen