HUS Helsingin yliopistollinen sairaala ja VTT aloittavat puettavien anturein kenttätestauksen kotidialyysin kehittämiseksi. Yhteensä 36 vapaaehtoista potilasta tulee käyttämään antureita, joiden avulla hoidon vaikuttavuutta voidaan seurata. Kotidialyysin turvallisuuden ja laadun parantaminen kohentaisi potilaiden elämänlaatua ja säästäisi yhteiskunnalta miljoonia euroja vuosittain.
Toistaiseksi munuaisten vajaatoiminnan dialyysihoito vaatii yleensä kolme viikoittaista sairaalakäyntiä. Hoito on yhteiskunnalle kallista ja potilaille niin kuormittavaa, että niin elämänlaatu kuin hoidon tulokset kärsivät.
Kotidialyysi on hoitomuotona mieluisampi ja selvästi kustannustehokkaampi, mutta sen saatavuus on vielä rajallista. Lisäksi hoitojakson aikana saatava tieto jää puutteelliseksi, sillä potilaiden seurantakäynnit sairaalassa tapahtuvat joka toinen tai kolmas kuukausi. Siksi HUS Helsingin yliopistollinen sairaala yhdessä VTT:n kanssa aloittaa kotidialyysissä olevien potilaiden seurannan kenttätestauksen.
”Jos voimme lisätä kotidialyysin käyttöä ja saada sen turvallisuudesta aiempaa tarkemman käsityksen, voimme parantaa hoidon tuloksia ja potilaiden elämänlaatua. Koko yhteiskunta voisi säästää arviolta yksitoista miljoonaa euroa vuodessa”, sanoo Virpi Rauta, CleverHealth Network -ekosysteemin vetäjä HUSista.
VTT:n puettavat anturit keräävät fysiologista dataa reaaliaikaisesti
Testaukseen osallistuu 36 vapaaehtoista potilasta, jotka käyttävät VTT:n kehittämiä ja valmistamia puettavia antureita. Koska vain kaksi potilasta viikossa voi olla mukana kerrallaan, koko aineiston kerääminen kestää runsaat puoli vuotta. Anturit keräävät tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta sekä hemodynamiikasta ja happitasoista.
”Potilaat käyttävät kahta langattomasti synkronoitua anturia, ja VTT:n algoritmit on sulautettu sekä laitteistoon että ohjelmistoihin. Keräämme ja laskemme monimuotoista dataa ennen ja jälkeen dialyysin ymmärtääksemme, mitä potilaiden elimistössä tapahtuu. Insinööreinä ymmärrämme numeroita ja malleja, ja konsultoimme HUSin asiantuntijoita, kun analysoimme kliinisiä biokemiallisia ja fysiologisia tekijöitä”, kertoo Mohammad H. Behfar, VTT:n erikoistutkija.
VTT hallitsee kokonaisuutena suunnittelun ja kehityksen ketjua aina konseptoinnista pilottilaitteiden valmistukseen asti. VTT:llä on pitkäaikaista kokemusta EKG-laastarien ja lääkinnällisten laitteiden kehittämisestä. Esimerkiksi vuonna 2023 VTT esitteli maailmassa ensimmäisten joukossa biohajoavan EKG-laastarin.
”Uskomme, että puettavat anturimme ovat teknisesti niin kehittyneitä, että ne tukevat kotidialyysin seurannan tarpeita. Suunnittelemme mitä tahansa, haluamme kuitenkin aina saada perusteellisen kenttätason arvioinnin teknologiasta. Tällä kertaa minua motivoi ajatus siitä, että todella löydämme datasta kotidialyysin kannalta merkityksellisiä ilmiöitä”, Behfar jatkaa.
Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia, ja sen koordinointi ja hienosäätö alkoivat vuonna 2022. Nyt kaikki lääketieteelliset ja eettiset tutkimusluvat on saatu, ja testaus ennalta rekrytoitujen potilaiden kanssa pääsee alkamaan.
”Tutkimus on potilaille omanlaisensa rasite, koska antureita täytyy vaihtaa joka toinen päivä. Mutta dialyysi vasta onkin raskasta, ja potilaat ymmärtävät, että teknologian täytyy parantua”, HUSin Virpi Rauta sanoo.
Käyttäjien hyväksyntä on kuitenkin usein haaste. ”Esimerkiksi herkimmät potilaat saattavat kokea, että EKG-laastari kutittaa, vaikka useimmat eivät enää huomaa sitä hetken kuluttua. Tämänkaltaisessa vapaaehtoisuuteen perustuvassa tutkimuksessa potilaat ovat kuitenkin sitoutuneita”, Behfar sanoo.
Lisätietoja
VTT
Mohammad H. Behfar, erikoistutkija
[email protected], tel. +358 40 124 2956
HUS Helsinki University Hospital
Virpi Rauta, HUS, CleverHealth Network -ekosysteemin vetäjä, kehityspäällikkö ja nefrologi,
[email protected], puh. 040 528 3147
