Näin aukesivat NASAn ovet – yhteistä univajetutkimusta tehdään VTT:n menetelmillä

Blogit
Kati Pettersson

Kuuntelin aikoinaan Baltimoren Sleep-konferenssissa NASAn Fatigue Countermeasures -laboratorion vetäjän Erin Flynn-Evansin esitystä. Selvisi, että meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde – ihmisen vireystilan arviointi silmänliikkeiden avulla. Kohtaaminen johti vuosia myöhemmin tutkijavaihtoon NASAssa.

VTT:n ja NASAn yhteistyö on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EYES-hanketta, jossa tutkimme päälle puettavien mittalaitteiden, uusien mittausteknologioiden ja koneoppimisen mahdollisuuksia ihmisen kognitiivisen tilan ja väsymyksen arvioimisessa ja ennustamisessa. Yhteistyökumppanimme NASA on kutsunut minut vierailevaksi tutkijaksi laboratorioonsa yhteensä kuudeksi kuukaudeksi tulevan vuoden aikana.

On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, millaista tutkimusta NASA tekee univajeeseen ja toimintakykyyn liittyen. Aihe on tutkimuksellisesti haastava, eikä VTT:llä ole aineistoja eikä laboratorioita sen tutkimiseen. NASAlla on: heidän laboratoriossaan voidaan tehdä erittäin kontrolloituja tutkimusasetelmia, joissa voidaan tutkia ihmisen väsymyksen vaikutusta suoriutumiseen. Näillä aineistoilla pääsen nyt testaamaan menetelmiämme.

VTT:n tekninen osaaminen tunnistettu NASAssa

NASAn työ painottuu perustutkimukseen, kun taas VTT:llä tehdään soveltavaa tutkimusta. Yhteistyön kannalta tästä muodostuu toimiva jatkumo. Voimme tarjota NASAlle teknistä osaamista uuden anturiteknologian ja koneoppimisen menetelmien hyödyntämisestä ihmisen tilan tunnistamisessa.

VTT:lle yhteistyö avaa puolestaan oven yhden uuden ihmisen tilan tutkimiseen. Kognitiivisen tilan muutokset heijastuvat erilaisiin biosignaaleihin, joita voidaan mitata ja tunnistaa puettavien mittalaitteiden, erilaisten mittausteknologioiden ja älykkäiden koneoppimismenetelmien avulla. Olemme soveltaneet näitä menetelmiä aikaisemmin akuutin stressin ja kognitiivisen kuormittumisen tutkimukseen. Menetelmät saattavat tarkentua, kun pääsemme nyt hyödyntämään niitä NASAn aineistoissa ja väsymyksen tutkimuksessa.

Törkeän kovaa tutkimusta, törkeän kovassa paikassa

Olin hiljattain ensivisiitillä NASAn laboratoriossa.  Laboratoriosta ja sen asiantuntijoista heräsi lämmin fiilis – ihmiset olivat samanlaisia kuin kaikkialla muuallakin, ja hyvin innoissaan vierailustani. Oli mukavaa saada lämmin vastaanotto, sillä olen aina ajatellut, että NASA on törkeän kova paikka, missä tehdään törkeän kovaa tutkimusta. Yhtäkkiä olin itse paikan päällä vierailevana tutkijana. Vierailun aikana kävin tutkijoiden kanssa mielenkiintoisia keskusteluja ja loin verkostoja, joilla on varmasti merkitystä koko tulevalla työurallani. Viikon ehdottomiin kohokohtiin kuului myös astronautti Jessica Watkinsin luento avaruusvierailusta.

Eroon turhasta ujoudesta

Ujous on yksi suomalaisten perisynneistä: emme aina tunnista työmme merkitystä tai uskalla nostaa sitä esiin. Rohkeus palkitsee – kun omaa asiaansa vie sinnikkäästi eteenpäin, voi avautua yllättäviä mahdollisuuksia. Minulle tämä avasi ovet NASAn laboratorioon ja alan huippututkijoiden verkostoon.

Jaa
Kati Pettersson
Kati Pettersson
Visiomme tulevaisuudesta

Sykemittarit ja älykellot ovat vasta alkusoittoa. Entä jos älylaitteesi osaisi kertoa pulssisi lisäksi, missä vaiheessa pyörälenkkiä kannattaa hörpätä urheilujuomaa, jotta jaksat polkea pidempään?