Vaa’at ja erilaiset määräannostelijat ovat tärkeitä lääkkeiden, polttoaineiden ja räjähdysaineiden valmistuksessa. Tuotteiden turvallisuuden ja tehon kannalta on hyvin tärkeää, että laitteet on asianmukaisesti kalibroitu riippumatta siitä, vallitseeko meillä noususuhdanne vai poikkeusolot.
Metrologisesti jäljitettävät mittaukset ovat välttämättömiä muun muassa lentokoneiden toimintakyvyn kannalta – oli kyse sitten Finnairin Airbus-matkustajakoneista tai Ilmavoimien Hornett-hävittäjistä.
Ukrainan tilanne muistuttaa metrologian palvelujen merkityksestä sota-aikana
Yhteiskunnan tarjoamien metrologian palvelujen resilienssiä testataan tällä hetkellä Ukrainassa, jossa Venäjä jo sodan alkumetreillä pommitti Ukrainan metrologialaitosta. Sodan vaatimista valtavista ponnisteluista huolimatta Ukraina panostaa metrologiaan ja pyrkii eurooppalaisten metrologialaitosten tuella varmistamaan maansa kalibrointi- ja testauspalvelut, koska ne ovat elinehto huoltovarmuudelle ja puolustuskyvylle.
Myös sota-ajan Suomessa tunnistettiin metrologian palvelujen tärkeys. Tästä konkreettisena esimerkkinä on silloisten tärkeimpien referenssimittalaitteiden – kilogramman prototyyppipunnuksen ja metrin prototyyppimitan – siirtäminen Helsingistä turvallisempaan paikkaan Vaasaan.
Kriisin iskiessä kehitys on hidasta ja apu voi olla kaukana
Metrologian kyvykkyyksien ja palvelujen kehittäminen vie rauhanoloissakin vuosia. Ukrainan onneksi sillä oli jo ennen sotaa kehittynyt metrologian infrastruktuuri, jota se nyt voi vaurioista huolimatta hyödyntää ja kehittää nykytarpeiden mukaisesti. Toisenlaisen lähiajan kriisin eli korona-pandemian aikana koettiin, miten myöhässä olemme, mikäli aloitamme mittaus- ja testauspalvelujen kehittämisen vasta kun tilanne on akuutti. Erityisen vaikeaa se on, jos ei ole olemassa osaamista ja infrastruktuuria, jonka varaan voi uuden kehittämisen perustaa.
Korona-aikana opittiin myös, että luottamalla pelkästään ulkomaisiin palveluntuottajiin emme välttämättä saa lainkaan tarvitsemiamme palveluja tai niiden saanti on liian hidasta. Itämeren yli tapahtuvalla rahtiliikenteellä on keskeinen rooli myös ulkomaisten kalibrointipalvelujen käytössä. Nurminen Logisticsin liiketoimintajohtaja Marjut Linnajärvi muistuttaa Tekniikka ja Talouden artikkelissa 29.8.2025, että meriliikenteen estyessä kestää kauan ennen kuin Suomen rahtiliikenne saataisiin kulkemaan pohjoisen kautta Ruotsiin ja sieltä eteenpäin.
Sähkönjakelun toimintavarmuus edellyttää metrologian kehitystä
Sähköverkko on nykyajan elämänlanka. Pidempiaikainen täydellinen sähkökatko lamauttaa niin kodit, kaupat kuin tehtaatkin. Tästä meille antoi dramaattisen muistutuksen laaja sähkökatko Iberian niemimaalla viime huhtikuun lopussa.
Sähköverkkojen kompleksisuus kasvaa erilaisten energialähteiden ja energiavarastojen myötä, mikä lisää tarvetta kehittää verkon komponenttien testausmenetelmiä ja testauksiin käytettävien laitteiden kalibrointimenetelmiä. Myös vaatimukset aikasynkronoinnille kasvavat. VTT MIKES tekee tätä kehitystyötä yhdessä muiden alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. EURAMET e.V:n julkaisemien Case Study -raportit osoittavat, että saavutetut tulokset ja standardoidut menetelmät edistävät sähköverkkojen toimintavarmuutta.
Kansainvälisellä tutkimuksella rakennetaan tulevaisuuden huoltovarmuutta
GPS-häirintätapaukset Suomen itäisillä raja-alueilla ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on kehittää satelliiteista riippumatonta aikasynkronointijärjestelmää ja varmistaa siten VTT MIKESin tuottaman kansallisen UTC(MIKE)-ajan saatavuus sielläkin, missä tarvitaan kaikkein tarkinta synkronointia. Tulevaisuuden kvanttitietokoneajan vaatimukset ovat vielä paljon suuremmat, minkä vuoksi panostamme VTT MIKESissä optisten kellojen ja kuitulinkkien kehitykseen.
Sekä siviili- että puolustusteollisuuden tuotantoteknologioiden kehitys edellyttää uusien kalibrointimenetelmien ja palvelujen kehittämistä. Esimerkiksi elektroniikkakomponenteissa ja erilaisissa optisissa komponenteissa hyödynnetään yhä pienempiä rakenteita, joiden tuotannossa tarvitaan entistä tarkempia ja tehokkaampia laadunvarmennusmenetelmiä. Uudentyyppisiä kalibrointiratkaisuja tarvitaan yhä kompleksisemmissa tekoälyä hyödyntävissä mittausjärjestelmissä.
Näitä tulevaisuuden haasteita emme pysty yksin Suomessa ratkaisemaan. Tarvitsemme kansainvälistä metrologian tutkimusta, jotta voimme rakentaa tulevaisuuden huoltovarmuuden tarpeet täyttävät metrologian palvelut.
