Suomi on tekemässä historiaa, kun Posiva etenee kohti maailman ensimmäisen teollisen mittakaavan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttöönottoa. Vuosikymmeniä kestäneen yhteistyön aikana VTT:n Posivalle tarjoama monialainen tieteellinen asiantuntemus on auttanut osoittamaan, että ydinjätteen vastuullinen loppusijoitus on mahdollista.
Lyhyesti
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus kallioperään Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) standardien mukaisesti on ollut jo vuosikymmenien ajan tieteellisen tutkimuksen kohteena.
Posivan loppusijoitusratkaisu perustuu moniesteperiaatteeseen. VTT on tukenut ratkaisun kehittämistä ja turvallisuuden demonstrointia monialaisella asiantuntemuksellaan, muun muassa materiaalitutkimuksen, mallinnuksen, monitorointiteknologioiden ja validoinnin osalta.
Posiva sai Säteilyturvakeskukselta (STUK) myönteisen turvallisuusarvion, mikä toi maailman ensimmäisen teollisen mittakaavan loppusijoituslaitoksen lähemmäksi käyttölupaa – Suomen hallituksen odotetaan tekevän päätöksen asiassa myöhemmin vuonna 2026.
Posiva Oy on vuonna 1995 perustettu ympäristöteknologian asiantuntijaorganisaatio. Yhtiön tehtävänä on huolehtia sen suomalaisten omistajien, Teollisuuden Voiman (TVO) ja Fortumin, tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Yhtiö suunnittelee, rakentaa ja operoi kapselointi- ja loppusijoituslaitos ONKALOa, joka sijaitsee samalla alueella kuin TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitokset.
Ratkaisu maailman ydinjätehaasteeseen
Koko maailman etsiessä luotettavaa, vähäpäästöistä energiaratkaisua ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on ydinvoima edelleen tärkeä osa monien maiden energiapalettia. Ydinvoiman lisäämistä on kuitenkin historian valossa hidastanut keskeinen kysymys: mitä tehdä radioaktiiviselle käytetylle ydinpolttoaineelle?
Yksikään maa ei ole vielä aloittanut käytetyn ydinpolttoaineen teollisen mittakaavan geologista loppusijoitusta. Vuosikymmeniä sitten laaditun kansallisen strategian, johdonmukaisen rahoituksen ja avoimen julkisen vuoropuhelun ansiosta Suomi on ensimmäinen maa, joka on päässyt toteutusvaiheeseen.
VTT:n kattava, monialainen tutkimusosaaminen ja -infrastruktuuri ovat olleet keskeisiä syitä laajalle yhteistyöllemme.
Vuosikymmenien monialaista yhteistyötä
VTT on ollut mukana Suomen ydinjäteohjelmassa jo ennen Posivan perustamista, lähes 50 vuoden ajan.
"Posiva on hyödyntänyt VTT:n asiantuntemusta jokaisessa vaiheessa, potentiaalisten sijoituspaikkojen valinnasta ja mallinnuksesta konseptointiin ja yksityiskohtaiseen suunnitteluun sekä teknologian skaalaamiseen laboratoriotasolta täysimittaisiin maanalaisiin olosuhteisiin", kertoo VTT:n Erika Holt, Portfolio Lead, Nuclear Energy back-end.
Posivan toimitusjohtajan Ilkka Poikolaisen mukaan yhteistyö on tärkeä osa yhtiön strategiaa.
"Posiva on alan edelläkävijä, ja tavoitteenamme on aina ollut rakentaa ympärillemme laaja tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yhteishankkeiden verkosto. VTT:llä on kattavaa tutkimusosaamista ja infrastruktuuria, jota ei yksinkertaisesti ole saatavilla missään muualla Suomessa. VTT:n monialainen asiantuntemus on ollut keskeinen syy laajalle yhteistyöllemme", Poikolainen sanoo.
Historiallinen virstanpylväs ydinvoima-alalle
Elokuussa 2026 Posiva saavutti merkittävän etapin, kun STUK antoi myönteisen turvallisuusarvion ja totesi ONKALOn täyttävän käyttöluvan tiukat vaatimukset. Käyttölupa odottaa nyt hallituksen lopullista päätöstä, ja Posivan tavoitteena on olla toimintavalmis vuoden 2026 loppuun mennessä.
"Tämä on merkittävä virstanpylväs, ei ainoastaan meille vaan koko ydinvoima-alalle. Se on yksi ydinvoiman elinkaaren puuttuvista palasista, joka saadaan nyt vihdoin paikalleen", Poikolainen sanoo.
Holtin mukaan vahva kansallinen suunnitelma, oikea-aikaiset investoinnit valtion ydinjätehuoltorahastoon ja sen varojen käyttöön sekä selkeät roolit ja vastuut Suomen sidosryhmäverkostossa ovat maamme menestyksen keskeisiä tekijöitä:
"Avoin ja läpinäkyvä toimintatapa on suuri syy siihen, miksi Suomi on pystynyt pysymään tällä tiellä kolmekymmentä vuotta ilman niitä takaiskuja, joita muut maat ovat kohdanneet."
Innovaatioita seuraavalle vuosisadalle
VTT on tarjonnut Posivalle asiantuntemusta seuraavilla osaamisalueilla:
Nykyisten ja tulevien ydinjätteiden inventaarilaskelmat sekä käytetyn ydinpolttoaineen mallinnus, mukaan lukien kriittisyysturvallisuuden arviointi
Materiaalitiede: teknisten estemateriaalien, kuten betonin, bentoniittisaven ja säiliömetallien suunnitteluun ja suorituskyvyn arviointiin liittyvää erityisosaamista
Pitkän aikavälin turvallisuusmallinnus: geologisen sijoituspaikan, materiaalien suorituskyvyn, radionuklidien kulkeutumisen ja prosessiskenaarioita sisältävän kokonaisvaltaisen turvallisuuden matemaattinen mallinnus
Sensoriteknologia ja tekoäly: energiaa kerääviin akkuihin yhdistettyjen sensorien kehitystyö sekä tekoälypohjaisten analyysityökalujen soveltaminen
Mikrobiologia ja robotiikka: mikrobien vaikutusten ymmärtäminen materiaalien suorituskykyyn, kuten loppusijoituskapselin korroosioon, sekä robotiikkasovellukset tarkkuutta vaativiin maanalaisiin asennuksiin
Osaamisen kehittäminen ja tiedon säilyttäminen vuosikymmenten mittaisen työn ajalta.
Käyttöluvan saaneen laitoksen valmistuminen ei tarkoita VTT:n ja Posivan yhteistyön päättymistä – kumppanit kuvailevat sitä uuden vaiheen alkuna. ONKALOn odotetaan pysyvän toiminnassa yli sata vuotta, ja Poikolainen korostaa, kuinka Posiva on rakentanut vahvan tutkimus- ja kehitysorganisaation tukemaan sitä.
VTT:lle tämä tarkoittaa yhteistyön jatkoa Posivan kanssa materiaalien optimoinnissa, seuranta- ja tietojärjestelmien parantamisessa sekä tiedon hallinnassa sukupolvelta toiselle. Samalla VTT auttaa yhä enemmän muita maita hyödyntämään Suomen ainutlaatuista ratkaisua omien ohjelmiensa optimoinnissa. Ruotsi, Ranska ja Kanada ovat todennäköisesti seuraavina vuorossa toteuttamassa loppusijoituslaitoksiaan.
"Kokemuksemme voivat auttaa muita maita vauhdittamaan omia ohjelmiaan sovittamalla Suomen ratkaisuja paikallisiin geologisiin olosuhteisiin ja jätevirtoihin. Yhteistyö Posivan kanssa ei silti lopu tähän. Jatkamme optimointia, etsimme entistä parempia materiaaleja ja kehitämme loppusijoituslaitoksen monitorointia ja omaa ymmärrystämme siitä niin kauan kuin se on toiminnassa, turvallisuudesta tinkimättä", Holt sanoo.
