VTT:n tutkijat yhdessä 16 kumppanin kanssa 11 Euroopan maasta ovat löytäneet uusia kasvipohjaisia ainesosia, joilla on tieteellisesti osoitettu olevan tulehdusta ehkäiseviä ja ikääntymistä hidastavia vaikutuksia.
Lue tiivistelmä
- Tärkeimmät uutteet, jotka osoittivat merkittäviä biologisia vaikutuksia ja ekologisesti kestävää tuotantoa, saatiin muun muassa tanskankuirimon, havannapaprikan ja basilikan kasvisoluviljelmistä.
- Hankkeen tulokset korostavat vastuullisen ja skaalautuvan tuotannon merkitystä, mikä tukee kuluttajien odotuksia, Euroopan biotalouden pitkän aikavälin tavoitteita sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.
- Yhteistyö eri eurooppalaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa on mahdollistanut innovaatioita, joista monet ovat jo valmiita siirtymään markkinoille kosmetiikka-alan tuotteisiin.
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Löydökset ovat osa EU:n rahoittamaa ja VTT:n koordinoimaa InnCoCells-hanketta, joka edustaa laajinta tähän asti tehdyistä kasvipohjaisten kosmetiikka-ainesosien tieteellisistä tutkimuksista. Siinä missä aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet yksittäisiin kasvikemikaaleihin, InnCoCells sovelsi laajoja ja systemaattisia seulontamenetelmiä. Yli 100 standardoitua kasviuutetta testattiin 20 ihon tulehdukseen ja ikääntymiseen liittyvän biomarkkerin osalta, ja noin 25 uutetta osoittautui lupaaviksi uusiksi kosmetiikka-ainesosiksi ihonhoitoon.
Vastuullinen tuotanto oli hankkeen ytimessä. Kehitetyt uutteet saadaan ympäristöystävällisesti joko kasvihuoneissa kasvatetuista kasveista, bioteknisesti kasvisoluviljelmistä tai hyödyntämällä maatalouden sivuvirtoja, jotka muuten menisivät hukkaan. Uutteet ovat paitsi tehokkaita, myös ekologisesti kestäviä. Kaikkien tuotantomenetelmien ja ainesosien ympäristövaikutukset sekä liiketaloudellinen potentiaali on arvioitu elinkaari- ja teknistaloudellisten analyysien avulla.
Hankkeen lopputulokset vahvistavat VTT:n asemaa alan johtavana innovaatiotoimijana Suomessa ja kansainvälisesti tarjoten Suomelle mahdollisuuden profiloitua tieteelliseen tutkimukseen perustuvan kestävän kosmetiikan edelläkävijäksi.
Uudet kasvisolu-uutteet torjuvat tulehdusta ja hidastavat ihon ikääntymistä
Hankkeen merkittävimpiä löydöksiä ovat Cochlearia danica (Tanskankuirimo), Capsicum chinense (Havannapaprika) ja Ocimum basilicum (basilika) -kasvien soluviljelmistä saadut uutteet.
C. danica -kasvisoluviljelmät, jotka saadaan pienestä Pohjois-Euroopan rannikoilla kasvavasta yrttikasvista, nousivat tutkimuksissa kärkeen tuottamalla useita, vaikutuksiltaan hyvin erilaisia bioaktiivisia yhdisteistä. Monikäyttöinen uute osoitti laboratoriotesteissä paitsi vahvaa tulehdusta ehkäisevää ja ikääntymistä hidastavaa vaikutusta, myös voimakkaita antimikrobisia ominaisuuksia, jotka ylittivät monien markkinoilla olevien yksittäisten ainesosien tehon.
C. chinense -kasvisoluuutteet osoittivat lupaavaa antimikrobista aktiivisuutta ihon haitallisia bakteereita, jopa vastustuskykyistä sairaalabakteeria Staphylococcus aureus MRSA:ta vastaan. Lisäksi uute voimakkaana ihon ikääntymistä estävänä ainesosana suojasi myös ihosoluja stressiltä ilman ärsytysreaktioita – toisin kuin esimerkiksi markkinoilla jo yleistyneet retinoli tai C-vitamiini, jotka voivat aiheuttaa ihoärsytystä.
Basilikan karvajuuriuutteet puolestaan erottuivat ainutlaatuisilla anti-kollagenaasi- ja anti-hyaluronidaasiaktiivisuuksillaan, vaikuttamatta ihon elastaasiin. Tämä viittaa siihen, että ne voivat torjua ikääntymisen merkkejä vaikuttamatta ihon normaaliin kosteustasapainoon.
"Löydökset osoittavat, miten luonnon tarjoamista mahdollisuuksista voidaan tieteellisen tutkimuksen avulla luoda seuraavan sukupolven kosmetiikka-ainesosia", sanoo InnCoCells-hankkeen koordinaattori Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:ltä.
"Rakennamme ensimmäistä kertaa kehityspolkua, jossa yhdistyvät tutkitut ihovaikutukset sekä vastuullinen ja skaalautuva tuotanto. Tämä lähestymistapa vastaa sekä kuluttajien että kauneusalan odotuksia ja tukee samalla Euroopan biotalouden pitkän aikavälin tavoitteita."
VTT kumppaneineen tutkivat jo liiketoimintamalleja, joiden avulla ainesosat saadaan markkinoille. Tavoitteena on löytää oikeat tuotantokumppanit, joiden avulla kosmetiikka-alan tuotebrändit voivat sen jälkeen ottaa käyttöön uudet ainesosat tuotteisiinsa. Esimerkiksi suomalainen Lumene on jo aikaisemmin hyödyntänyt VTT:n kasvisoluihin perustuvia innovaatioita tuotteissaan.
"InnCoCells-hankkeen yhteistyö eurooppalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja pk-yritysten kanssa tarjosi kansainvälisille yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää kasvitutkimuksen huippuosaamista", sanoo tohtori Christophe Carola MERCKiltä, joka on yksi hankkeen pääkumppaneista.
"Yhteistyö vauhditti merkittävää innovaatiokehitystä, ja biologisiin vaikutuksiin perustuvat tulokset osoittavat, että useat lupaavat uutteet on saatu tuotettua onnistuneesti – ja ne ovat nyt ehdolla kosmetiikka-ainesosiksi uusiin ihonhoitotuotteisiin."
Hankkeesta
InnCoCells oli 4,5 vuoden tutkimus- ja innovaatiohanke, joka rahoitettiin EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta yhteensä 7,9 miljoonalla eurolla. VTT:n koordinoima hanke tähtäsi uusien, kestävien tuotantomenetelmien kehittämiseen kasvipohjaisille kosmetiikka-ainesosille, joilla on tieteellisesti osoitettu biologinen aktiivisuus ja teho.
Hankkeessa yhdistettiin moderni kasvitiede, bioteknologia ja monipuoliset viljelymenetelmät – kuten kasvihuone-, aeroponinen ja kasvisoluviljely – sekä kiertotalousratkaisut, kuten maatalouden sivuvirtojen hyödyntäminen. Konsortioon kuului 17 kumppania 11 Euroopan maasta, mukana yliopistoja, tutkimuslaitoksia, pk-yrityksiä, suuri teollisuusyritys ja alan järjestöjä. Yhteistyön tavoitteena oli varmistaa, että tutkimustulokset siirtyvät tehokkaasti laboratoriosta käytännön kosmetiikkasovelluksiin.
Tutustu asiantuntijoihimme
Kirsi-Marja Oksman-Caldentey on kansainvälisesti tunnettu bioteknologian ja kasvipohjaisten innovaatioiden asiantuntija, joka on uransa aikana toiminut kansainvälisen tutkimuksen ja tieteen johtamisen tehtävissä. Hän toimii vanhempana neuvonantajana VTT:llä sekä farmaseuttisen biologian dosenttina Helsingin yliopistossa.
Kirsi-Marjan työn keskiössä ovat bioaktiiviset yhdisteet, kasvisoluviljelmät ja solumaatalous – eli tulevaisuuden teknologiat, joilla voidaan tuottaa terveellisiä ja tehokkaita ainesosia elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja lääkkeisiin. Hän on ollut avainasemassa suomalaisiin marjoihin liittyvien terveysvaikutusten tutkimuksessa ja niiden tuomisessa kuluttajien ulottuville kaupallistamisen kautta. Lisäksi hän on edistänyt kasvisoluteknologian käyttöä monimutkaisten yhdisteiden, kuten kasveista saatavien syöpälääkemolekyylien, tuotannossa. Tällaisia ratkaisuja ei voida valmistaa perinteisin kemiallisin menetelmin. Tämä uraauurtava tutkimus johti SoluCel Oy:n perustamiseen, joka syntyi VTT:n ja belgialaisen VIB:n yhteistyönä.
Kirsi-Marjaa ohjaa vahva tieteellinen näkemys, uteliaisuus ja halu parantaa ihmisten hyvinvointia. Hän uskoo tieteen voimaan yhteiskunnan uudistajana ja on toiminut useiden EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden koordinaattorina, rakentanut laajoja kansainvälisiä verkostoja sekä toiminut mentorina tulevaisuudeen tutkijoille. Hänen työtään on palkittu useilla kansainvälisillä tunnustuksilla, mukaan lukien Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki.
