#Vanhustenviikko: Teknologiaa ikäihmisten korona-arjen tueksi

Blogit
Jaana Leikas,
Marinka Lanne
kahvikuppi

Koronarajoitusten myötä moni ikäihminen kokee, että sosiaalisuus on laitettu osin katkolle.  Yksin asuvaa ikäihmistä tilanne voi syvästikin masentaa ja rapistaa ennestään haurasta terveyttä. Teknologiasta voi olla monenlaista apua koronaepidemian kaltaisessa kriisitilanteessa. Se voi tukea sosiaalisuutta ja pärjäämistä avaamalla yhteyksiä toisiin ihmisiin ja tuomalla palveluja kotiovelle. Nykyisten teknologioiden mahdollistama välitön näkeminen ja kuuleminen antavat tilaa myös sosiaalisten nyanssien välittymiseen.

Telelääketieteen nopea kehittyminen ja videoyhteyden käyttö etäyhteyksissä korvaa osittain kasvokkain tapahtuvia tapaamisia. Tuttujen kasvojen näkeminen tekee yhteydestä luontevaa ja rakentaa en samalla luottamusta palveluun. Sähköposti, pikaviestipalvelut ja videoneuvottelutekniikat tuovat helpotusta kaivattuun ajatustenvaihtoon kanssaihmisten kanssa. Virtuaalitapaamisten avulla voi järjestää perhetapaamisen tai osallistua sukujuhlaan kotipöydän ääreltä. Myös online-pelaaminen lastenlasten kanssa voi olla riemullinen kokemus. 

Kun kauppaan ei pääse, voi internetin kautta tilata kotiovelle ruokakassin tai valmiin aterian. Kun kotioloissa vietetään enemmän aikaa, turvallisuus nousee tärkeäksi. Palveluasunnoissa hyödynnetään jo teknologiaa, joka tunnistaa ihmisen liikkumisen ja kaatumisen, ja hälyttää tarvittaessa apua. Näitä sovelluksia on mahdollista soveltaa myös ikäihmisten kotioloihin.
Tekoälyä voidaan hyödyntää osana personoituja ja omaan toimintaan mukautuvia ratkaisuja, kuten toimintakykyä ylläpitäviä harjoitteita, kuntoutusohjelmia, neurologista kuntoutumista tukevia pelejä, tukirankoja ja palvelurobotteja. Sensoriteknologia mahdollistaa yhdessä koneoppimisen algoritmien kanssa kotiin tuotavan reaaliaikaisen terveyden seurannan. 

Robotit pystyvät tietyissä tapauksissa erilaisina osaratkaisuina huolehtimaan ikäihmisten hyvinvoinnista. Ne voivat helpottaa siivousta, nostamista, muistamista ja lääkkeenottoa. Ohjelmistorobotit voivat toimia keskustelubotteina ja reitteinä uusien palvelujen pariin. 

Teknologia ei korvaa inhimillisyyttä

Joidenkin välineiden käyttöön liittyy toki ilmeisiä eettisiä kysymyksiä. Teknologian tulee tukea – ei korvata  inhimillisyyttä. Metsään mennään silloin, jos esimerkiksi hoitajakäynnit korvataan teknologian avulla. On tärkeää pohtia huolella teknologian ja ihmisten rooleja koko palvelujärjestelmässä ja panostaa hyvinvointia ja terveyttä tuottavaan yhteisratkaisuun.

On hyvä muistaa, että teknologia voi toimia myös ikäsyrjinnän välineenä. Voimakas yhteiskunnan ydinpalvelujen teknologisoituminen on saanut aikaan monien palvelumuotojen loppumisen ja asioinnin siirtymisen vain verkkoon. Tässä piilee tietysti syrjäytymisen vaara: kun teknologiaa on vaikea lähestyä ja odotukset kuilun yli hyppäämisestä ovat liian suuret, voi osa ihmisistä jäädä sivuun tavalla, joka ei heijastele hyvän yhteiskunnan periaatteita.

Näemme, että kaikenlaisten teknologiaa hyödyntävien palvelujen suunnittelun tulee olla vastuullista ja ikäihmisten elämänpiirin kokonaisvaltaisesti huomioivaa. Kotihoidon soisi myös tarttuvan ennakkoluulottomammin uusien teknologioiden mahdollisuuksiin. Tämä edellyttää palvelun ja teknologian huolellista yhteensovittamista ja aikaa tulevien hyötyjen eteen ponnistelemiseen. Pontta kehittämiselle voi hakea esimerkiksi valjastamalla eläkkeelle jääneiden teknologiaosaajien tukea koordinoidusti ikäihmisten avuksi. Oikeudenmukaisuus ei toteudu, jos vain näppärimmät saavan käyttöönsä esimerkiksi tärkeän kuvayhteyden sukulaisiin.

Kehitetään ratkaisuja tulevaisuudenkin tarpeisiin

Kun tarkastellaan koronatilanteen mukanaan tuomia vaikutuksia teknologian näkökulmasta, voidaan teknologian hyväksyttävyyden nähdä nousseen myös ikäihmisten silmissä. Näinä eristäytymisen aikoina monet ikäihmiset ja hoitajat ovat etsineet ja etsivät teknologiasta tukea sosiaalisen kuilun poistamiseen, ja moni konkreettinen kokeilu on onnistunut iloa tuottaen. Teknologian on perusteltava paikkansa paitsi järjellä, myös ihmisten sydämissä. Sellainen vaikutus voi olla vaikkapa ruudulla näkyvä lapsenlapsen vilkutus!

Luottamus päätöksentekijöihin ja sovellustoimittajiin on ikäteknologian hyväksynnän edellytys. Eettistä pohdintaa tarvitaan, jotta uusia teknisiä innovaatioita syntyy ikäihmisten avuksi. Korona-aika ei ole viimeinen haasteemme – nyt on aika kehittää yhdessä uutta ja varautua tulevan varalle.

Jaa