Paremmat tekoälymallit ja paikallinen päättely eivät yksin tee älykkäistä koneista luotettavia. Koneet tarvitsevat myös tietoliikenneyhteyksiä voidakseen havainnoida oman laitteistonsa tarjoamia mahdollisuuksia laajemmin ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Yhteyksien on oltava turvallisia ja käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan – myös verkko-olosuhteiden heikentyessä tai vihamielisten toimijoiden häiritessä.
Fyysinen tekoäly yhdistää havainnoinnin, päättelyn ja toiminnan. Robotti, autonominen ajoneuvo, drooni tai teollisuuskone havainnoi ympäristöään, tulkitsee näkemäänsä ja muuttaa fyysistä maailmaa. Juuri viimeinen vaihe erottaa teknologian perustavanlaatuisesti tekoälypalvelusta, joka tuottaa vain tietoa.
Autonomia koetuksella: kaivokset, drooniparvet, robotit ja puolustus
Otetaan esimerkiksi autonominen maanalainen kaivos. Lastauskoneen on navigoitava tunneleissa, vaihdettava sijaintitietoja ja tietoa aiotuista liikkeistä muiden ajoneuvojen kanssa sekä pysyttävä valvomon seurannassa. Yksityiset 5G- ja 6G-verkot sekä reunalaskenta voivat tukea liikkumista ja paikallista koordinointia, mutta koneen on silti pysähdyttävä turvallisesti, jos kaikki ulkoiset yhteydet katkeavat. Jos hyökkääjä voi väärentää koneen sijaintitiedon tai muuttaa sen reittiä, tietoliikenneyhteydestä tulee vaaratekijä.
Toinen esimerkki on autonominen drooniparvi, joka kartoittaa maastopaloa tai suorittaa etsintä- ja pelastustehtävää alueella, jonka tietoliikenneyhteydet voivat olla epäluotettavia. Mesh-verkkoyhteydet tai laitteiden välinen suora viestintä voivat tukea paikallista koordinointia, 5G- ja 6G-yhteydet yhdistävät parven reunalaskentapalveluihin ja satelliittiyhteydet tarjoavat yhteyden maanpäällisten verkkojen peittoalueen ulkopuolella. Yksikin vihamielinen solmukohta tai virheellinen havainto voivat kuitenkin vääristää yhteisen tilannekuvan. Turvallinen verkkoon liittyminen ja siitä poistaminen, keskinäinen todentaminen, salattu ryhmäviestintä, valetukiasemien havaitseminen, häiriönsietokykyinen paikannus ja poikkeamien havaitseminen ovat olennaisia toimintoja.
Luotettavien tietoliikenneyhteyksien haasteet ovat vielä vaikeampia maanpuolustuksen käyttötapauksissa. Järjestelmien on varauduttava vihamieliseen häirintään, kuten radiohäirintään ja tietojen väärentämiseen sekä käytettävä erityisiä yhteysteknologioita, joiden havaitseminen, sieppaaminen tai tarkkailu on epätodennäköistä. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi tekoälyllä optimoidut taajuushyppelymenetelmät, erittäin kapeisiin radiokeiloihin perustuvat yhteydet, uudelleenkonfiguroitavat älykkäät pinnat (RIS) ja optiset yhteydet.
Sairaalassa hoivarobotti voi puolestaan avustaa hoitajia ja potilaita. Voidakseen liikkua turvallisesti vilkkailla käytävillä tai auttaa ihmistä nousemaan vuoteesta sen on jatkuvasti tulkittava liikettä, ääntä, sijaintia ja muuta anturitietoa. Näissä päätöksissä ei voida odottaa kaukana sijaitsevan pilvipalvelun vastausta: moniaistisen tiedon tekoälykäsittelyn ja turvallisuuskriittisen päättelyn on tapahduttava paikallisesti, lähellä robottia. Turvalliset ja pieniviiveiset yhteydet täydentävät robotin omia havaintoja henkilökunnalta, terveydenhuollon järjestelmistä ja muista laitteista saatavilla tiedoilla. Yhteyden katketessakin robotin on toimittava turvallisesti. Hoivatyössä luotettavuus tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että potilaat ja henkilökunta voivat luottaa koneen toimivan turvallisesti heidän rinnallaan.
Tehtaassa, varastossa tai rakennustyömaalla korostuu puolestaan ihmisen ja robotin yhteistyö. Robotin on tulkittava ihmisten liikkeitä, eleitä ja puhetta sekä ympäristöään ja samalla ennakoitava, mitä sen työtoverit tekevät seuraavaksi. Yhteydet muihin koneisiin, työntekijöihin ja työpaikan järjestelmiin tukevat tätä yhteistyötä. Tavoitteena on, että ihmiset voivat työskennellä luontevasti ja turvallisesti yhdessä robottien kanssa, eivät vain niiden läheisyydessä.
Mitä fyysisen tekoälyn tuotekehittäjien pitäisi tehdä nyt?
Nämä esimerkit tuovat esiin yhteisen suunnittelukriteerin: kehittäjien tulisi määritellä tietoliikenne- ja luottamusarkkitehtuuri samanaikaisesti tekoäly- ja turvallisuusarkkitehtuurin kanssa. On asetettava täsmälliset vaatimukset viiveelle, käytettävyydelle ja palautumiselle sekä määriteltävä, miten järjestelmä toipuu häiriöistä. On käytettävä vaihtoehtoisia tietoliikenneyhteyksiä silloin, kun toimintaan liittyvä riski sitä edellyttää. On myös huomioitava ensimmäisestä prototyypistä lähtien uhkamallinnus, laitteistopohjaiset luottamusratkaisut, ohjelmistojen toimitusketjun turvalliset käytännöt ja digitaalisesti allekirjoitetut päivitykset. Siirtyminen kvanttitietokoneiden hyökkäyksiä kestävään salaukseen on suunniteltava alusta alkaen ja varmistettava, että salausalgoritmeja voidaan päivittää ajan mittaan.
Ennen kaikkea on todennettava koko kyberfyysisen järjestelmän toimivuus realistisissa kuormitus- ja häiriötilanteissa. Lisäksi on testattava ruuhkautumista, tukiaseman vaihtoja, radiohäirintää, tietojen väärentämistä, tunnistetietojen varkauksia, haitallisia päivityksiä sekä pilvi- tai paikannuspalvelujen menetystä. Järjestelmä, joka on testattu vain ihanteellisissa verkko-olosuhteissa ei ole valmis fyysiseen maailmaan.
Luotettava autonomia edellyttää paikallista älykkyyttä ja häiriönsietokykyisiä yhteyksiä
Arkkitehtuurin on tasapainotettava tietoliikenneyhteyksien hyödyt ja paikallisen autonomian tarve. Yhteydet eivät tarkoita kaiken lähettämistä pilveen. Kone ei voi olettaa, että tietty verkko on aina käytettävissä, viive pysyy pienenä tai etäpalvelu vastaa ajoissa. Turvallisuuskriittiset päätökset on tehtävä paikallisesti verkon reunalla. Yhteyksien tulisi laajentaa koneen tilannetietoisuutta ja toimintakykyä, ei muodostua yksittäiseksi vikaantumispisteeksi.
Toimiva arkkitehtuuri yhdistää paikallisen älykkyyden useisiin toisiaan täydentäviin tietoliikenneyhteyksiin. 5G-Advanced ja tuleva 6G voivat tarjota hallittua liikkuvuutta, paikannusta ja ennakoitavaa palvelunlaatua. Wi-Fi ja optiset yhteydet tukevat paikallisesti suuren kapasiteetin tai determinististä tiedonsiirtoa. Suorat 5G-sivulinkit, Mesh-verkot ja laitteiden väliset yhteydet mahdollistavat koneiden keskinäisen koordinoinnin silloin, kun infrastruktuuria ei ole käytettävissä. Satelliittiverkot ja muut ei-maanpäälliset verkot laajentavat peittoa syrjäisille alueille.
Suunnittelun pitää perustua ajatukseen, että jos ensisijainen datayhteys katoaa, järjestelmän on siirryttävä käyttämään toista siirtotietä tai turvalliseen paikalliseen toimintatilaan. Se ei saa koskaan siirtyä älykkäästä toiminnasta hallitsemattomaan käyttäytymiseen.
Kun ohjelmisto ohjaa liikettä, kyberturvallisuudesta tulee fyysistä turvallisuutta
Häiriönsietokykyisten yhteyksien lisäksi myös ohjaussilmukan on oltava luotettava. Väärennetty sijaintitieto, manipuloitu anturilukema, haitallinen ohjelmistopäivitys tai kaapattu komentokanava voi aiheuttaa fyysisen vaaratilanteen. Tekoälypohjaiset järjestelmät tuovat uusia haavoittuvuuksia tekoälyn koko arvoketjuun. Siksi kyberturvallisuus on rakennettava osaksi tuotteen elinkaaren jokaista vaihetta sen sijaan, että se lisättäisiin järjestelmään juuri ennen käyttöönottoa.
Jokainen kone, anturi, käyttäjä ja ohjelmistotyökuorma tarvitsee todennettavan identiteetin ja vain välttämättömät käyttöoikeudet. Laitteet tarvitsevat suojatun käynnistyksen, digitaalisesti allekirjoitetun laiteohjelmiston ja suojatut langattomat päivitykset. Tiedonsiirto edellyttää salausta, huolellista avaintenhallintaa ja kryptografista ketteryyttä, johon sisältyy siirtymäpolku kvanttiturvalliseen salaukseen. Ajonaikaisen valvonnan on havaittava anturitietojen manipulointi, tietoliikenneyhteyksien väärentäminen, palvelunestot ja vaarantuneet tekoälykomponentit.
Euroopan tulisi kilpailla toimintavarmoilla ja luottamusta herättävillä järjestelmillä
Euroopassa on vahvaa osaamista mikroelektroniikassa, siruissa, tietoliikenteessä, reunalaskennassa, kyberturvallisuudessa ja suurteholaskennassa. Nämä osaamiset tulisi yhdistää teollisiksi järjestelmiksi, jotka ovat turvallisia, skaalautuvia ja häiriönsietokykyisiä todellisissa toimintaympäristöissä. Juuri tässä VTT voi tarjota erityistä lisäarvoa: tuomalla yhteen edistyneet tietoliikenne- ja kyberturvallisuusteknologiat, kumppanit ja testiympäristöt, jotta lupaavista komponenteista syntyy validoituja ratkaisuja.
Menestyvissä fyysisen tekoälyn tuotteissa ei ole kyse vain mahdollisimman vaikuttavasta yksittäisestä tekoälymallista. Ne säilyttävät kykynsä koordinoituun, luotettavaan ja turvalliseen toimintaan silloinkin, kun ympäristö muuttuu, verkkoyhteydet heikkenevät ja hyökkääjät häiritsevät toimintaa. Tässä on autonomian ja luotettavan autonomian ero – ja tätä tasoa meidän tulisi tavoitella.
Fyysinen tekoäly ja tulevaisuuden tietoliikenneyhteydet lähentyvät nopeasti: älykkyys siirtyy lähemmäs koneita, verkoista tulee hajautettuja tekoälyalustoja ja kehityksen painopiste siirtyy yksittäisistä teknologioista kokonaisiin, jatkuvasti validoitaviin järjestelmiin. VTT voi auttaa muuttamaan tämän murroksen yritysten kestäväksi kasvuksi yhdistämällä turvallisten tietoliikenneyhteyksien, reunatekoälyn, anturiteknologian, kyberturvallisuuden, mikroelektroniikan ja fotoniikan osaamisensa todellisten toimintaympäristöjen pilotteihin sekä puolueettomiin testaus-, simulointi- ja päättely-ympäristöihin. Auttamalla yrityksiä siirtymään nopeammin lupaavista teknologioista luotettaviin, kaupallisesti skaalautuviin ratkaisuihin VTT voi uudistaa vakiintuneita teollisuudenaloja, mahdollistaa uusia tuotteita ja liiketoimintoja sekä vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, kriisinkestävyyttä ja teknologista suvereniteettia.
Ari Aalto toimii VTT:llä digitaalisten infrastruktuurien johtajana (Vice President, Digital Infrastructures). Hän työskentelee turvallisten tietoliikenneyhteyksien, kyberturvallisuuden ja uusien digitaalisten järjestelmien rajapinnassa ja auttaa muuttamaan tutkimusosaamisen teolliseksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi.
Petteri Annamaa vastaa VTT:n tietoliikenneteknologian portfoliosta (Connectivity Technology Portfolio Lead). Hän työskentelee edistyneiden tietoliikenteen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien parissa ja luo uusia innovaatioita verkottuneille koneille, ihmisille ja organisaatioille.