Pakkausten kulutuksen kasvu kuriin uudelleenkäytöllä

Pahvinen kertakäyttömuki kädessään kiirehtivä ihminen oli 20 vuotta sitten suomalaisessa katukuvassa harvinainen näky. Tänä päivänä kertakäyttöastioita on entistä useammin tarjolla myös paikan päällä nautittaville juomille ja ruoille jopa ravintoloissa. Noutoruoan ja mukaan otettavien juomien suosion kasvu on ollut yksi viime vuosina globaalisti kärjistyneen pakkausjäteongelman ajureista. 

Pelkästään Euroopassa syntyy pakkausjätettä tällä hetkellä lähes 80 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin 178 kg henkilöä kohden. 40 % tästä jätteestä koostuu muovipakkauksista, joista 60 % on peräisin ruokapakkauksista. Ruoan lisäksi pakkausten määrä on kasvanut myös muissa tuoteryhmissä, mihin vaikuttaa muun muassa vähittäiskaupan kasvanut tuotevalikoima. Vuonna 2020 keskimääräisessä marketissa tuotenimikkeitä oli jo noin 30 000.

Samanaikaisesti pakkausmäärien kasvun kanssa ovat kärjistyneet erilaiset ympäristöongelmat, kuten maa- ja vesiekosysteemejä kuormittava roskaantuminen, neitseellisten luonnonvarojen käytöstä koituva luonnon monimuotoisuuden heikentyminen sekä pakkauksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.  Ongelmaan on pitkään haettu ratkaisua materiaalitehokkuudesta ja pakkausmateriaalien kierrätyksen kehittämisestä. Tässä on viime vuosina edistytty merkittävästi, mutta niin kauan kuin pakkausten kulutus ja kysyntä jatkavat kasvuaan, ei kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden avulla pystytä ratkaisemaan kasvavan kulutuksen aiheuttamia ympäristöongelmia. Kertakäyttöön perustuvat pakkausjärjestelmät vaativat jatkossakin valtavat määrät neitseellistä materiaalia, sillä materiaalien laatu heikkenee kierrätysprosesseissa. 

Pakkausten uudelleenkäyttöön, kierrätettävyyteen ja elinkaaren pidentämiseen nojaavien ratkaisujen kehittäminen on helpommin sanottu kuin tehty. Yksi pakkauksen tärkeimmistä tehtävistä on suojata tuotetta kuljetus- ja säilytysketjuissa ja varmistaa, ettei tuotteiden laatu kärsi matkalla tuottajalta loppukäyttöön. Kierrätys, uudelleenkäyttö ja pakkausjätteen käsittely puolestaan vaativat toimiakseen järjestelmää tukevaa infraa. Uusia pakkausratkaisuja on näin ollen mahdotonta miettiä irrallaan niistä kulutuksen ja tuotannon käytännöistä ja kulttuureista, joita pakkaukset palvelevat.

Kertakäyttöpakkausten kulutuksen kasvulla on kytkös yleiseen massakulutuskulttuurin ja lyhyen elinkaaren tuotteiden kiihtyvään maailmanvalloitukseen viime vuosisadan jälkipuoliskolla. Tänä aikana monet muutokset, kuten kotitalouksien jätehuollon tehostuminen, kulutushyödykkeiden hintojen lasku sekä korjaamista hankaloittavan tuotesuunnittelun yleistyminen ovat totuttaneet meidät kertakäyttöön perustuvan kulutuskulttuurin helppouteen ja edullisuuteen.  

Niin nopeaa kuin kertakäyttökulttuurin kasvu on ollutkin, on sen historia kuitenkin suhteellisen lyhyt, vain muutama kymmenen vuotta. Muutos kohti kestävämpiä kulutuskulttuureita on paitsi tarpeen, myös mahdollista. Uudelleenkäyttöä, korjaamista ja pitkäikäikäisempiä tuotteita kohti ohjaa tällä hetkellä myös vahvasti Euroopan unionin tuotepolitiikka. 

VTT iBEX -innovaatio-ohjelman FuseReuse-hankkeessa haluamme olla etujoukoissa luomassa polkuja kohti kertakäyttökulttuurin jälkeistä tulevaisuutta. Vuonna 2024 keskitymme pakkaamiseen ja päivittäistavaroiden logistiikkaan.

Tavoitteenamme on yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa visioida, miltä uudelleenkäyttöön ja kierrätettävyyteen perustuva pakkaaminen ja siihen tarvittavat päivittäistavaroiden toimitusketjut voisivat näyttää tulevaisuudessa tiiviisti asutussa kaupunkiympäristössä, jonka korttelirakenne tukee yhteiskäyttöä ja jakamistaloutta. 

Blogin kirjoittajat: Henna Sundqvist ja Maria Åkerman