Onnellisuus ™ – saako suomalaista onnellisuutta pian kaupan hyllyltä?

Oxfordin yliopiston julkaiseman Maailman onnellisuusraportin  tarkoituksena on ollut tuoda hyvinvointitieteiden oivalluksia kaikkien saataville ja kasvattaa siten onnellisuutta ympäri maailman.  Onnellisuuden kehitystä seurataan globaalissa tutkimuksessa niin kansalaisilta saadun hyvinvointidatan avulla kuin myös yleisillä kansallisilla mittareilla, joita ovat muun muassa bruttokansantuote ja eliniän odote. Mistä suomalaisten onnellisuus on tehty? 

Arkemme on muuttunut viime vuosina radikaalisti. Fyysisen ympäristön lisäksi myös sosiaalinen ja digitaalinen ympäristö vaikuttavat arkeemme yhä enemmän. Osa ihmisten välisestä kanssakäymisestä on siirtynyt virtuaaliseksi eikä fyysistä ympäristöä käytetä enää samoin kuin ennen.

Samalla yhteys ihmisen hyvinvoinnin ja ympäristön välillä on edelleen selkeä. Lyhytkin vierailu metsässä vähentää stressiä ja auttaa meitä palautumaan. Suomessa luontoyhteys on erityisen tärkeä, ja olemmekin tunnettuja jokamiehenoikeuksista ja siitä, että läheltämme löytyy aina pääsy luontoon. Lähiluonnon ohella myös rakennettu ympäristö voidaan suunnitella niin, että se tukee hyvinvointia ja onnellisuutta. Maankäytön suunnittelijoille ja arkkitehdeille tämän huomioiminen on arkipäivää.

Muita suomalaisten onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työelämän ja vapaa-ajan tasapaino, sekä kansalaisten korkea luottamus niin työnantajaan kuin julkistahoihinkin. Suomessa onnellisuus koetaan ennen kaikkea tyytyväisyytenä, ja kulttuurissamme on hyväksyttävää olla vähäsanainen tai introvertti – tunteita ei tarvitse teeskennellä. 

Haastatteluidemme mukaan suomalaisen onnellisuuden brändääminen liiketoiminnan kasvun keulaksi herättää eri alojen yrityksissä laajaa kiinnostusta. Samalla se kuitenkin nostaa esiin käytännön kysymyksiä liittyen esimerkiksi strategioihin ja yhteistyön muotoihin. Alla viisi huomiota, jotka nousivat esiin keskusteluissamme yritysten edustajien kanssa suomalaisesta onnellisuudesta puhuttaessa.

1. Onnellisuudella on kansainvälisiä kasvun mahdollisuuksia ja vientinäkymiä. Erityisesti konsultointi-, suunnittelu- ja teknologia-alojen toimijat tunnistavat  suomalaisen onnellisuuden ja Suomen maabrändin mahdollisena kilpailuetuna erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Yrityksissä pohditaan, miten suomalainen luotettavuus ja hyvinvointi saadaan muutettua konkreettiseksi liiketoiminnan arvoksi.
2. Onnellisuussertifikaatti antaisi arvolupauksen. 
   Brändin rakentaminen vaatii ainakin huolella laaditun tarinan, visuaalisen ilmeen ja viestintää. Voimme tähdätä onnellisuusbrändin tai jopa onnellisuussertifikaatin rakentamiseen – samanlaiseen kuin Avainlippu tai Joutsenmerkki. Sertifikaatin käyttö edellyttäisi, että laadittu tuote todella lisää onnellisuutta, sekä puhuttelee kotimaista ja kansainvälistä yleisöä.
3. Yritysekosysteemi auttaa luomaan innovaatioita yhdessä
   Kukaan ei luo onnellisuutta yksin. Yritykset etsivät ekosysteemeistä uusia kumppaneita, joiden kanssa kehittää uudenlaista tarjoomaa. Toimijat korostavat myös pitkäjänteisen yhteiskehittämisen merkitystä. Toisaalta liikesalaisuuksien jakaminen kilpailijoille herättää huolta, joten tiedon jakamiseen tuleekin löytää kultainen keskitie.
4. Onnellisuus on yksityistä, siksi tietoturva huolettaa. 
   Teknologia-alan yrityksille data, sen integrointi ja turvallinen hyödyntäminen ovat keskeisiä teemoja. Älykkäät toimistot, IoT-ratkaisut ja uudet digitaaliset palvelut nähdään tulevaisuuden kilpailuvaltteina. Niiden kehittäminen vaatii kuitenkin luotettavaa datankeruuta sekä eettisesti ja juridisesti kestäviä ratkaisuja. Haasteena nähdään edelleen markkinan kehittymättömyys ja mittareiden puute, joilla hyvinvointi ja tuottavuus voidaan osoittaa. Tähän tarvitaan lisää tutkimusta sekä rahoitusta. 
   Kun puhumme tunteista, ovat ne aina henkilökohtaisia ja siten yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) soveltamisen piirissä. Tekoälyn käyttöön liittyvä lainsäädäntö kieltää tunteiden tunnistamisen tietynlaisissa ympäristöissä kuten työpaikoilla. Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa tällaisen teknologian kehitys on mahdollista. Siksi on oleellista kehittää myös eurooppalaisia tietoturvaa ja -suojaa kunnioittavia ratkaisuja muiden markkinoille tulevien vaihtoehtojen rinnalle.
5. Pehmeät ja kovat arvot kulkevat rinnakkain. Suomalaiseen toimintakulttuuriin kuuluu rehellisyys ja käytännöllisyys. Pehmeiden arvojen – kuten onnellisuuden, hyvinvoinnin ja luottamuksen – rinnalla tulee brändin rakentamisessa pitää kuitenkin esillä myös taloudelliset hyödyt ja mitattavat arvot. Uuden tuotemerkin tulee tuottaa taloudellista hyötyä tietyn aikaikkunan sisään. Vain näin voidaan rakentaa kestäviä, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja, jotka lunastavat sekä yritysten että yhteiskunnan odotukset. 

Onnellisuus ja hyvinvointi ovat nousseet VTT:n rakennetun ympäristön ja liikkuvuuden tutkimusalueen strategiseksi kulmaksi vuonna 2025.

“Viime vuosina tutkimuksessa on keskitytty yhä enemmän varautumiseen ja resilienssiin maailmassa, jossa konfliktit lisääntyvät ja arvot polarisoituvat. Ennakoimme ihmiskeskeisen, onnellisuutta ja hyvinvointia edistävän tutkimuksen tarpeen kasvavan”, kertaa Edgar Bohner, rakennettu ympäristö ja liikkuvuus -tutkimusalueen johtaja. 

Yhteistyö, yhteinen visio, konkreettiset pilotit ja suomalaisen luotettavuuden esiintuominen ovat yritysten mielestä avaintekijöitä onnellisuusbrändin laatimisessa. Siksi lähdemme nyt purkamaan onnellisuuden teemaa viidessä eri hankealoitteessa. Etsimme yhteistyökumppaneita seuraaviin teemoihin, joissa käsitellään onnellisuutta eri näkökannoista.

1. Sujuva liikkuminen: parempi kokemus matkustajille, matkailijoille ja kuljettajille
2. Ihmisten käyttäytymisen tulkinta ja soveltaminen fyysisissä tekoälyratkaisuissa
3. Ihmiskeskeiset digitaaliset palvelut rakennus- ja kiinteistöalan käyttöön
4. Hyvinvoinnin edistäminen sisäympäristön laadun avulla
5. Vaivattoman arjen virtuaalinen henkilökohtainen avustaja.