Monessa suomalaisessa kaupungissa seisoo teknisesti hyväkuntoisia rakennuksia tyhjillään. Ne ovat aikanaan palvelleet kouluina, terveyskeskuksina, virastoina tai toimistoina – mutta nyt ne odottavat uutta käyttötarkoitusta. Muuttoliike, Sote-uudistukset ja palveluverkkopäätökset ovat jo johtaneet siihen, että esimerkiksi yhä useammat terveyskeskukset ja koulut jäävät vaille käyttöä. Mitä näille rakennuksille pitäisi tehdä?
Ympäristöministeriön ja VTT:n selvityshanke ”Modernin rakennuskannan kestävä kehittäminen” (YM 2025:25) tekee näkyväksi eri toimenpidevaihtoehtojen vaikutukset. Hankkeessa on tutkittu, miten olemassa olevia rakennuksia voidaan hyödyntää uudelleen esimerkiksi peruskorjaamalla, muuttamalla käyttötarkoitusta tai laajentamalla sen sijaan, että ne purettaisiin ja korvattaisiin uudisrakennuksilla.
Tavoitteena oli auttaa kuntia ja kiinteistönomistajia tekemään päätöksiä, jotka huomioivat ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden – ei vain lyhyen aikavälin kustannuksia. Hankkeessa korostettiin, että rakennusten säilyttäminen ja uudelleenkäyttö voivat olla paitsi ilmastollisesti järkeviä, myös taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti perusteltuja ratkaisuja.
Olemassa olevan rakennuskannan käytössä pitäminen säästää ympäristöä
Järeäkin peruskorjaus säästää merkittävästi ympäristöä verrattuna purkavaan uudisrakentamiseen. Esimerkiksi Tampereen Tammelan alueella sijainneen 1960-luvulla rakennetun asuinkerrostalon ikkunoiden uusiminen, julkisivujen lisälämmöneristys, poistoilman lämmöntalteenotto, talotekniikan osittainen uusiminen ja asuntoremontit kuluttivat vain murto-osan luonnonvaroja ja tuottivat noin 30 % päästöjä verrattuna rakennuksen korvaamiseen uudisrakennuksella.
Toinen tapa hyödyntää olemassa oleva rakennus on käyttötarkoituksen muutos. Esimerkiksi Helsingissä hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden varrella oleva toimistorakennus muutettiin opiskelija-asunnoiksi. Muutoksessa säilytettiin alkuperäiset julkisivut ja rakennettiin miniasuntoja sekä yhteistiloja. Uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen tuotti vain 25 % uudisrakentamisen päästöistä ja säästi 90 % materiaaleista.
Sote-rakennusten tulevaisuus vaatii suunnitelmallisuutta. Hyvinvointialueiden palveluverkkouudistukset jättävät tyhjilleen lukuisia terveyskeskuksia. Selvityksessä korostetaan, että näille rakennuksille tulisi etsiä uusia käyttötarkoituksia esimerkiksi yhteisöpalveluiden, asumisen tai yritystoiminnan tiloina.
Mitä kuntien ja kiinteistönomistajien kannattaa tehdä?
- Tunnista rakennuksen arvo. Tekninen käyttöikä ei yksin riitä purkupäätökseen – huomioi myös kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys.
- Hyödynnä muuntojoustavuutta. Monet 1970–1990-luvuilla rakennetut rakennukset on suunniteltu muunneltaviksi – tämä ominaisuus kannattaa hyödyntää.
- Harkitse purkamista tarkkaan. Ohimenevän trendin innoittamana voidaan menettää sellaista, jonka arvo ymmärretään vasta jälkeenpäin. Jos purku on välttämätöntä, suunnittele se kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
- Tee näkyväksi rakennukseen sitoutuneet resurssit. Rakennusosien säilyttäminen ja uudelleenkäyttö ovat konkreettisia keinoja pienentää hiilijalanjälkeä.
Selvityksen ovat laatineet Terttu Vainio, Paula Ala-Kotila, Tiina Vainio-Kaila (VTT) ja Minna Aarnio (Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy). Julkaisun on tilannut ympäristöministeriö osana EU:n elpymisvälineen (RRF) rahoittamaa ohjelmaa.
Loppuraportti ja tietokortit: Modernin rakennuskannan kestävä kehittäminen : Korjausvaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja kohteiden kokonaisvaltainen arvottaminen - Valto
Ympäristöministeriön lehdistötiedote: Modernin rakennuskannan käytössä pysyminen tukee kestävyyttä monipuolisesti - Ympäristöministeriö
