Suomelle terveyttä ja kestävää kehitystä edistävä elintarviketutkimuksen strategia

Uutiset
Lehdistötiedote
Kuvassapulledfishruokaannos

Aika on kypsä Suomen ruokajärjestelmän muutokselle. VTT, Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot, Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ruokavirasto määrittivät elintarviketutkimukselle suunnan, joka ohjaa Suomea keskeiseksi toimijaksi terveelliseen ja kestävään ruokajärjestelmään siirtymisessä. Samalla Suomi luo uusia talouskasvun mahdollisuuksia.

Globaali ruokajärjestelmä on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Väestönkasvu, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja kestämättömät ruoantuotannon menetelmät ovat asioita, joihin elintarviketutkimuksen ja innovoinnin kautta on löydettävä ratkaisuja. 

Suomella on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli siirtymisessä kohti terveellistä ja kestävää globaalia ruokajärjestelmää ja hyötyä samalla muutoksen tuomista talouden kasvumahdollisuuksista. Tulevaisuutta luodaan systemaattisen tutkimuksen, aidon yhteistyön ja uusien innovaatioiden avulla.

”Tutkimusorganisaatioiden yhteisellä elintarviketutkimusstrategialla määrittelemme monitieteisiä tutkimuskokonaisuuksia, jotka johtavat Suomessa kestävään ruokajärjestelmään vuoteen 2035 mennessä”, toteaa strategiatyöryhmän vetäjä, tutkimusprofessori Nesli Sözer VTT:ltä. 

Elintarviketutkimuksen missiot Suomelle vuodelle 2035:

  1. Terveellistä, turvallista ja kestävää ruokaa kaikille Suomessa 
  2. Ruoan- ja rehuntuotanto Suomessa on kestävää, sopeutuvaa ja kilpailukykyistä 
  3. Ruokajärjestelmä on resurssitehokas ja jätteetön 
  4. Suomi on kestävään ruokajärjestelmään tähtäävän tutkimuksen ja innovaatioiden sekä uusien toimintatapojen edelläkävijä ja pilotoija

Strategiatyössä suunniteltiin muutospolkuja kohti ruokajärjestelmää, joka lisää yhteiskunnan hyvinvointia, tukee talouskasvua ja tarjoaa suomalaisille ruoan tuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja elintarvikeinnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia. Eri tieteenalojen asiantuntemusta on osattava yhdistää nykyistä paremmin ja tiivistettävä tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Myös julkishallinnon ja tutkimusyhteisön välistä viestintää on parannettava. 

Suomelle elintarviketutkimusfoorumi

Strategiatyöryhmä ehdottaa Suomen elintarviketutkimusfoorumin perustamista tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi, poikkitieteellisen keskustelun lisäämiseksi, yhteisten vaikuttavuustavoitteiden määrittämiseksi ja saavuttamiseksi sekä yhteishankkeiden ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurin synnyttämiseksi. Tällä hetkellä yhteisen tutkimusagendan, rahoituksen ja monitieteellisen tutkimuksen puute on tunnistettu heikkous. Jatkossa on tärkeää panostaa luotettavaan tiedeviestintään ja rohkeaan keskusteluun politiikkatoimien ja lainsäädännön roolista ruokaketjun uudistamisessa.

Foorumin tehtävänä olisi myös herättää keskustelua tutkimuksen ja sen koordinoinnin merkityksestä suomalaisen ruokajärjestelmän muutoksessa ja parantaa dialogia eri sidosryhmien kesken. Innovaatioita ja liiketoiminta-aihioita kehitetään jo nyt vuosi sitten käynnistetyssä Food & Beyond -ekosysteemissä, Viikki Food Innovation Labissa, Ruokalaaksossa ja Flavoriassa.

Useita keinoja kohti kestävää ruoantuotantoa

Kestävään ja ilmastoviisaaseen ruoantuotantoon siirtyminen merkitsee uusien viljelymenetelmien ja uudistavan alkutuotannon menetelmien sekä kiertotalousratkaisujen kehittämistä ja laajamittaista käyttöönottoa. Suomella on kattavat vesivarannot sekä läpinäkyvä ruokaketju, joka on verrattain lyhyt ja helppo hallita, ja nämä tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kansainvälisesti.

Ravitsemus- ja elintarvikeosaaminen ovat maailmallakin tunnettuja Suomen vahvuuksia. Kehittämällä terveellisiä ja kestäviä elintarvikkeita suomalaisista proteiinilähteistä luomme uusia vientituotteita ja parannamme Suomen proteiiniomavaraisuutta. Hyviä proteiinilähteitä ovat esimerkiksi särkikalat, monet peltokasvit, hyönteiset sekä mikrobien avulla tuotettu proteiini, joka on yksi esimerkki solumaatalouden tarjoamista mahdollisuuksista.

Datan ja digitaalisten ratkaisujen merkitys kasvaa entisestään ja niitä voidaan hyödyntää elintarvikkeiden turvallisuuden, aitouden ja jäljitettävyyden seuraamiseen sekä kuluttajien yksilöllisten tarpeiden tyydyttämiseen ketterän elintarviketuotannon ja jakelun keinoin. 

Elintarvikkeiden ja elintarvikeprosessien kestävyyden ja ilmastovaikutusten todentaminen auttaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä valintoja. Muutosvaiheen aikana meidän on luotava myös ymmärrystä uusien tuotantomenetelmien sosioekonomisista vaikutuksista, eli miten ruokajärjestelmän muutos vaikuttaa kuluttajiin, turvallisuuteen, ympäristöön ja liiketoimintaan.

Strategiatyöryhmän jäsenet:

Nesli Sözer, VTT, tutkimusprofessori ja strategiatyöryhmän vetäjä
Marina Heinonen, Helsingin yliopisto, professori 
Marjukka Kolehmainen, Itä-Suomen yliopisto, professori
Liisa Maunuksela, Ruokavirasto, tutkimusjohtaja
Emilia Nordlund, VTT, tutkimustiimin päällikkö
Kaisa Poutanen, VTT, Senior Advisor
Mari Sandell, Helsingin yliopisto, professori
Johanna Vilkki, Luonnonvarakeskus (Luke), tutkimusprofessori
Suvi Virtanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto, professori
Baoru Yang, Turun yliopisto, professori
Maria Åkerman, VTT, johtava tutkija

Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia 2021–2035

Sözer, N., Nordlund, E., Poutanen, K., Åkerman, M., Heinonen, M., Sandell, M., Kolehmainen, M., Maunuksela, L., Vilkki, J., Virtanen, S., & Yang, B. (2021). Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia 2021–2035. VTT Technical Research Centre of Finland. https://doi.org/10.32040/2021.978-951-38-8829-9

ISBN 978-951-38-8829-9

DOI: 10.32040/2021.978-951-38-8829-9  

Jaa