Teollisuuden työelämä on murroksen edessä: Automaatio, digitalisaatio ja tekoäly tulevat ravistelemaan työn tekemisen tapoja perusteellisesti. Samalla herää kysymys siitä, miten työ säilyy teollisuuden työntekijöille mielekkäänä. VTT:n johtamassa yhteisprojektissa kehitettiin ja testattiin tekoälyavusteisia ratkaisuja, joiden tavoitteena on tukea työntekijöitä arjessa.
Teollisuustyö on perinteisesti ollut fyysistä ja manuaalista, mutta digitalisaatio ja tekoäly avaavat uusia näköaloja sen tekemiseen. VTT:n luotsaamaan HiFive-projektin tavoitteena oli vastata kysymykseen, miten teollinen työ voisi olla houkuttelevampaa tulevaisuudessa.
”Tulevaisuuden teollisuudessa keskeistä on se, miten ihminen ja kone toimivat yhdessä. Meidän täytyy tunnistaa, mitkä asiat tekevät työstä merkityksellistä ja miten merkityksellisyyttä ylläpidetään, kun työ muuttuu”, sanoo tutkimustiimin vetäjä Matias Vierimaa VTT:ltä.
”Tavoitteenamme on selvittää, miten uudet teknologiat – kuten tekoäly, automaatio ja älykkäät käyttöliittymät – muuttavat työntekijöiden rooleja, tehtäviä ja työympäristöjä”, kertoo UX-suunnittelija Kimmo Rantala Konecranesilta. ”Haluamme löytää keinoja suunnitella ja luoda työn tekemiseen tapoja, jotka ovat sekä työntekijöille houkuttavia että palvelevat tuotantoa myös jatkossa.”
HiFive-projekti on osa Konecranesin Zero4-hanketta, jossa tutkitaan materiaalin käsittelyn tulevaisuutta ihmislähtöisesti. Projektiin ovat osallistuneet myös Elomatic, ProVerse Interactive, Tasowheel ja A-Insinöörit. Tutkimuspartnereina ovat olleet VTT:n lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Aalto-yliopisto.
Tekoäly ohjeisti, ihminen teki
Projektissa testattiin tekoälyn käyttöä yksinkertaisen nostotehtävän avulla, jossa Konecranesin työntekijät toimivat testihenkilöinä. Tehtävänä oli kääntää hammaspyörää nosturilla.
Aiemmin samaan tehtävään oli annettu ohjeet paperisina dokumentteina tai PDF-tiedostoina. Tällä kertaa noston aluksi tekoäly kertasi tehtävän vaiheet testihenkilön kanssa tietokoneen äärellä. Itse nostotehtävässä tekoäly ohjasi työvaiheita puheliittymän kautta.
Tekoäly suoraviivaisti työntekoa kertomalla ohjeet työvaiheiden edetessä. Tieto oli saatavilla heti, ja työn dokumentointi helpottui, kun tekoäly kokosi raportin automaattisesti keskustelun pohjalta.
Kokemukset olivat pääosin myönteisiä. Tekoäly toi työhön sujuvuutta. Positiiviseksi koettiin myös se, että tekoäly antaa tasalaatuista tietoa, kun taas ihmisten välittämänä tieto voi kärsiä ”rikkinäinen puhelin”-efektistä.
Täysin kitkatonta käyttö ei kuitenkaan ollut. Työntekijät eivät aina tienneet, miten tekoälylle pitäisi puhua, ja tekoälyn vastaukset saattoivat olla liian pitkiä. Myös kirjoittamalla kommunikointi kesken fyysisen työn koettiin hankalaksi.
“Pidämme tärkeänä, että tulevat käyttäjät ovat mukana jo siinä vaiheessa, kun muutosta ja uusia teknologioita aletaan ottaa käyttöön. Vaikka kyseessä on vielä proof-of-concept ja ratkaisut ovat pelkistettyjä, käyttäjäkokemusten ja palautteen kerääminen juuri nyt on ensiarvoisen tärkeää”, Vierimaa sanoo.
”Näin pystymme varmistamaan, että ratkaisut vastaavat käytännön tarpeita. Samalla käyttäjät pääsevät osallistumaan kehitystyöhön, ja heidän työnkuvansa tulee näkyväksi.”
Tekoälyyn on voitava luottaa
Tekoälyn käyttö teollisuudessa on vielä varhaisessa vaiheessa. Yksi ratkottavista ongelmista on turvallisuus.
”Keskeinen kysymys on tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuus. Laajamittainen käyttö vaatii varmaa tietoa, jotta myös kokematon työntekijä voi toimia sen varassa ilman turvallisuusriskiä”, Vierimaa toteaa.
Kehitystä jarruttaa myös se, että järjestelmät toimivat usein erillään toisistaan, eikä tieto niiden välillä kulje.
“Tehtaan pyörittäminen vaatii monia erillisiä järjestelmiä, jotka eivät vielä keskustele keskenään. Kun integraatiot kehittyvät, myös tekoälyn hyödyntäminen laajenee”, Rantala kuvaa.
Millaista on teollinen työ tulevaisuudessa?
Tekoälyn käyttö hivuttautuu Vierimaan ja Rantalan mukaan teolliseen työhön pikkuhiljaa. Tekoälyavustajat tulevat yleistymään vähitellen, kun turvallisuuteen ja integraatioihin liittyviä ongelmia ratkotaan. Jatkossa laitteet tulevat tietoisemmiksi itsestään ja ympäristöstään. Ne osaavat optimoida toimintaansa ja kommunikoida muiden laitteiden kanssa. Kun samalla käyttöliittymiä saadaan kehitettyä sujuvammaksi, tekoälyn käyttö helpottuu.
Nyt onkin tuhannen taalan paikka tehdä muutos hallitusti.
Konecranesilla ajatellaan, että kilpailukyky ei synny pelkästään automaatiosta, vaan siitä, miten ihmisiä tuetaan ja heidän osaamistaan hyödynnetään.
”Automatiikkaa, puoliautomaatiota ja käsin tehtävää työtä on edelleen paljon. Emme voi hypätä täyteen automaatioon heti, vaan meidän on huomioitava ihmisen näkökulma”, Rantala painottaa.
Tekoäly voi olla yksi tekijä teollisuustyön houkuttelevuuden kasvattamisessa.
”Tekoälyn tehtävä on vahvistaa hyvinvointia ja antaa tilaa luovuudelle. Työn kokeminen merkitykselliseksi on se perusta, jonka varaan mielekäs työ myös tulevaisuudessa rakentuu”, Vierimaa sanoo.
Jatka lukemista
Palvelu:
Älykäs teollisuus
Jaa
