Vetypohjaisten ratkaisujen kysyntä kasvaa eri puolilla Eurooppaa ilmailussa, merenkulussa, teollisuudessa ja maataloudessa. Runsaan uusiutuvan sähkön ja bioperäisen hiilidioksidin ansiosta Suomella on hyvät edellytykset vastata kysyntään, edellyttäen että vahvuudet saadaan käännettyä skaalautuviksi hankkeiksi. Tuotanto, logistiikka, varastointi ja loppukäyttäjät on saatava pelaamaan yhteen, jotta yritykset voivat sitoutua ja investoida luottavaisemmin. VTT:n ja Vaasan yliopiston johdolla suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat käynnistäneet kaksivuotisen HELO-tutkimushankkeen, jossa pureudutaan skaalautumista hidastaviin logistisiin esteisiin.
Business Finlandin arvion mukaan vetysektori voisi lisätä bruttokansantuotetta vuosittain jopa 34 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi vetytuotannon kasvu ja siihen liittyvät arvoketjut voivat luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Vety on käytännön mahdollistaja useilla sektoreilla, ja kasvava kysyntä luo mahdollisuuksia Suomen vientimarkkinoille. Lupaavia ajankohtaisia käyttökohteita ovat synteettiset lentopolttoaineet (eSAF), merenkulun e-metaani, ammoniakkiin ja ureaan perustuva lannoitetuotanto sekä vetypohjaiset teollisuustuotteet.
Potentiaalista huolimatta etenemistä hidastaa tuttu haaste: kysyntä, markkinat, tuotanto, logistiikka ja infrastruktuuri kehittyvät eri tahtiin. Vaikka kysyntä on nousussa, epävarmuus skaalautuvuudesta ja kustannuksista hidastaa investointipäätöksiä. Myös se, miten vetypohjaisia tuotteita saadaan siirrettyä luotettavasti tuotantolaitoksilta loppumarkkinoille, mietityttää.
”Suomen vetytalouden muna-kana-ongelma on siinä, että markkinavoimat eivät sitoudu ilman luotettavaa tarjontaa, yritykset eivät investoi ilman varmistettuja ostajia, eikä infrastruktuuria voida rakentaa ilman tietoa volyymeista. Toisaalta mikään näistä ei toteudu muista irrallaan”, toteaa VTT:n Jutta Nyblom.
HELO on 1,46 miljoonan euron tutkimushanke, jossa tartutaan tähän haasteeseen. Työ alkaa vetyjohdannaisten markkinakysynnästä ja etenee taaksepäin logistiikkaan, varastointiin, tuotantoon ja raaka-aineisiin. Hanke tuottaa käytännönläheisiä skenaarioita sekä tiekartan, joiden avulla yritykset ja sidosryhmät voivat tehdä tietoon perustuvia, matalan riskin päätöksiä. HELO tukee teollista kilpailukykyä ja vahvistaa pitkän aikavälin huoltovarmuutta yhdistämällä Suomen uusiutuvan sähkön ja bioperäisen hiilidioksidin realistisiin logistiikka- ja infrastruktuurivaihtoehtoihin.
Raaka-aineista logistiikkaan ja loppukäyttöön – yritykset ja tutkimusorganisaatiot yhdistävät voimansa
VTT ja 14 keskeistä kumppania Suomen vetyekosysteemistä yhdistävät voimansa HELO-hankkeessa. Mukana on muun muassa Metsä Group, joka on onnistuneesti pilotoinut hiilidioksidin talteenottoa ja kehittää parhaillaan kaupallisen mittakaavan bioperäisen hiilidioksidin talteenottohanketta yhden sellutehtaansa yhteyteen. Mukana ovat myös synteettisistä lentopolttoaineista (eSAF) kiinnostunut Finnair sekä Valio, joka näkee vedyssä keinon vahvistaa lannoitetuotannon huoltovarmuutta. Hankkeeseen osallistuu myös Suomen valtion sijoitusyhtiö Tesi, jonka mukanaolo alleviivaa hankkeen strategista merkitystä teollisuuden uudistumiselle ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamiselle.
Kun vetypohjaisten ratkaisujen kysyntä kasvaa, kuljetus, varastointi ja välituotannon sijainti muodostuvat ratkaiseviksi tekijöiksi. HELO-hanke keskittyykin nimenomaan logistiikkaan ja alueellisiin näkökohtiin.
”eSAF on kriittinen osa matkaa kohti hiilineutraalia ilmailua. Vaikka EU-sääntelyn myötä on saatu tärkeä tarvesignaali, eSAF:in skaalautuminen riippuu viime kädessä siitä, pystyvätkö tuotanto ja logistiikka kasvamaan kustannustehokkaasti ja samaan tahtiin kysynnän kanssa. Kohtuuhintaista ja kestävää eSAF:ia on oltava saatavilla”, kertoo Finnairin vastuullisuusjohtaja Riku Aho.
Markkinalähtöinen lähestymistapa
HELO-hanke tutkii, miten vetytalous voi realistisesti edetä varhaisista piloteista skaalautuviin arvoketjuihin. Analysointi alkaa Euroopan markkinoiden odotetusta kysynnästä ja jatkuu tarkastelemalla, miten vedyn tuotanto, välituotteet ja loppukäyttö kehittyvät ajan mittaan – ja mitä tämä tarkoittaa logistiikan, varastoinnin ja energian saannin kannalta Suomessa.
Hankkeessa verrataan alueellisia vaihtoehtoja ja mallinnetaan tuotantomäärien, logistiikkaratkaisujen ja infrastruktuuritarpeiden kehittymistä. Näin voidaan tunnistaa, missä vetypohjainen toiminta on järkevintä ja miten alueelliset vahvuudet voidaan kytkeä tehokkaasti kotimaisiin ja vientimarkkinoihin ilman uusien pullonkaulojen syntymistä. Alueellisina tapauksina mallinnuksessa ja skenaariotyössä toimivat Tampere ja Jyväskylä.
Järjestelmätason ja massatasemallinnuksen lisäksi hankkeessa laaditaan konkreettinen tiekartta, joka tukee parempaa päätöksentekoa vetymarkkinoiden skaalautuessa. Tiekartta osoittaa, mitä on rakennettava sekä minne ja milloin, jotta vety ja vetypohjaiset tuotteet voidaan siirtää luotettavasti suomalaisilta tuotantolaitoksilta kotimaisille käyttäjille ja vientimarkkinoille.
”Metsä Group tutkii aktiivisesti sitä, miten sellu- ja biotuotetehtaiden sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää paremmin. Bioperäinen hiilidioksidi on yksi suurivolyymisista sivuvirroista, joita ei vielä hyödynnetä. Kun bioperäinen hiili yhdistetään vihreään vetyyn, sitä voidaan käyttää erilaisissa tuotteissa fossiilisten vaihtoehtojen korvaajana. Arvoketjut kehittyvät vielä, mutta on tärkeää ymmärtää, miten markkinat kehittyvät”, toteaa Metsä Groupin liiketoiminnan kehitysjohtaja Minna Mentzer.
Luotettavuutta ja parempaa huoltovarmuutta
HELO-hankkeessa käsitellään myös vetylogistiikkaratkaisujen turvallisuutta, luotettavuutta ja laajempaa hyväksyttävyyttä. Näillä tekijöillä on ratkaiseva rooli siinä, etenevätkö hankkeet suunnitelmista toteutukseen.
”Suomi on tällä hetkellä hyvin riippuvainen tuontilannoitteista. Paikallisesti tuotetut vetypohjaiset ratkaisut tarjoavat keinoja vahvistaa huoltovarmuutta pitkällä aikavälillä. Lisäksi vihreään vetyyn perustuvat ammoniakki- ja urealannoitteet voivat vähentää päästöjä merkittävästi. Tärkeintä on ymmärtää, missä mittakaavassa tämä voisi toimia käytännössä ja miten tuotannon, logistiikan ja saatavuuden tulisi kehittyä, jotta ne tukevat luotettavaa ruoantuotantoa”, sanoo Valion projektipäällikkö Ehsan Fathi Aghdam.
Vaikka vetymarkkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti, nykyiset volyymit ovat vielä pieniä ja investointiriskit korkeita. Suomen näkökulmasta HELO-hanke on erityisen tärkeä juuri nyt, sillä vetytalous on vaiheessa, jossa varhaiset päätökset määrittävät kehityksen suunnan ja oikea-aikaiset investoinnit auttavat luomaan vahvan perustan pitkän aikavälin kasvulle ja arvonluonnille.
HELO-hanke on osa Valion johtamaa Food 2.0 -ohjelmaa ja Danfossin johtamaa Fossil Free Future -ohjelmaa. Business Finland osarahoittaa hanketta Co-Research-mallinsa kautta, joka tukee tutkimusorganisaatioiden ja teollisten toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kaksivuotiseen hankkeeseen osallistuvat seuraavat organisaatiot:
- Business Tampere
- Danfoss
- Energiateollisuus ry
- Esse Elektro-kraft
- Finnair
- Huoltovarmuuskeskus
- Jyväskylän kaupunki
- Litra
- Metsä Group
- Inkoo Shipping
- Tesi
- Vaasan yliopisto
- Valio
- VTT
- Westenergy
Jatka lukemista
Palvelu:
Vetyteknologia ja polttokennot
Jaa
