Suomen kansallinen muovitiekartta on juuri julkaistu. Siihen on koottu joukko toimia, joilla voimme vähentää muoveista aiheutuvia haittoja, välttää turhaa kulutusta, tehostaa muovien kierrätystä ja löytää korvaavia ratkaisuja.
Tutkimus, kehitys ja innovointi vahvasti mukana
T&k&i-työn keskeinen rooli uuden muovitalouden rakentamisessa nousee kartassa hyvin esiin. Odotuksia kohdistuu niin muovien kierrätyssysteemien kehittämiseen kuin uusien biopohjaisten materiaalien kehittämiseen. Myös muovien vaikutusten tutkimukseen panostaminen on mukana keskeisissä toimissa.
Toimien aikajänne vaihtelee. Mukana on niin kokeilu- ja kampanjatyyppistä toimintaa kuin pitkän aikavälin suunnitelmia ja tässä niistä muutama esimerkki:
- Käynnistetään kokeiluja, joissa selvitetään toteuttamisvaihtoehtoja eri muovijätteiden erilliskeräykselle. Kierrätysmuovin laadun parantamiseksi kehitetään ja testataan muovijätteiden puhdistus-, kierrätys- ja jalostusteknologioita.
- Vauhditetaan erilaisille arvoketjuille sopivia kierrätysratkaisuja. Käynnistetään hankkeita, joilla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä sekä toimivan kierrätyksen edellyttämää lajittelu- ja prosessiosaamista yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa.
- Arvioidaan kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta ja vaikutuksia Suomessa. Selvitetään myös kemiallisen kierrätyksen potentiaalia ja siihen liittyviä reunaehtoja.
- Käynnistetään kansallinen ohjelma ja kohdennetaan rahoitusta uusien arvoverkkojen kehittämiseen muoveja korvaaville ratkaisuille, materiaaleille ja teknologioille sekä liiketoimintamalleille, joita eri osapuolet yhdessä kehittävät. Osana ohjelmakokonaisuutta perustetaan New Plastics Finland -osaamisverkosto, joka myös tukee osaltaan poliittista päätöksentekoa ja luo painetta nostaa esiin perinteistä muovia korvaavia innovatiivisia ratkaisuja sekä muovin kierrätystä.
- Kehitetään muovijätteen eri komponenttien tunnistamiseen soveltuvia tekniikoita, muovien sisältämien haitallisten aineiden tunnistamista ja analytiikkaa sekä teknikoita haitallisten aineiden poistamiseen muovien kierrätyksessä.
- Kehitetään ratkaisuja hule- ja jätevesien mikromuovien talteenottoon sekä mikromuoveja sisältävien lietteiden hyödyntämiseen.
Valmistelu ja toteutus yhteistyön hengessä
Muovitiekarttaa valmisteltiin huhtikuusta lähtien ympäristöministeriön alaisuudessa ja kansanedustaja Hanna Kososen vetämän yhteistyöryhmän johdolla. Minulla oli ilo olla mukana sihteeristössä, joka koostui ministeriöiden, tutkimuslaitosten, Sitran ja Business Finlandin edustajista. Yhteinen näkemyksemme yhteistyön tärkeydestä muovihaasteen ratkaisemisessa loi valmistelutyöhön hyvän hengen. Ideoita ja näkemyksiä kerättiin laajalla rintamalla: toukokuun ajan oli netissä kaikille avoin verkkoalusta, jossa pystyi vaikuttamaan ja kertomaan ideoita siitä, mitä tehdä muoville.
Muovisysteemi on rikki
Muovit ovat erinomaisia materiaaleja monessa käyttökohteessa, mutta iso haaste on se, että muovisysteemi on rikki. Sitä ei voida korjata kehittämällä yksittäisiä teknologiota vaan kaikki systeemin toimijat, kuluttajista lähtien, on saatava mukaan korjaustalkoisiin. Tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, kulutustottumusten muutoksia, tutkimusta, tuotesuunnittelua, teknologioita, markkinoita, kehitystyötä sekä lainsäädäntöä ja politiikkaa.
Muovitiekartan toimien listalla on esimerkiksi kampanjakokonaisuus, jolla pidetään muovihaaste laajasti näkyvissä, nostetaan esiin ratkaisuja ja toimijoita sekä lisätään kuluttajien ja kansalaisten tietoisuutta omien tekojen vaikutuksista ja omista vaikutusmahdollisuuksista.
Toimeen välittömästi
On arvioitu, että maailmassa 1950-luvulta tähän päivään tuotettu muovimäärä vastaa massaltaan yli 800 000 Eiffel-tornia. Uuden muovitalouden rakentamisella on jo kiire, jotta maapallomme toiminta ei häiriinny ja luonnonvarat riittäisivät kasvavalle ihmiskunnalle. Erinomaista on, että muovitiekartan toimeenpano käynnistyy välittömästi, ja että karttaan on kirjattu, että tarvitaan yli hallituskausien meneviä toimia, jotka nekin tulisi saada kiireellisesti liikkeelle.
