Tuore selvitys: Investointien vauhdittaminen vaatisi Suomessa yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin tuloksellisempaa yhteistyötä

Uutiset, Lehdistötiedote

Yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin ekosysteemit ja laaja-alainen yhteistyö innovaatiotoiminnassa ovat ainoa tapa viedä läpi suuria, systeemisiin haasteisiin liittyviä muutoksia. VTT ja Gaia Consulting selvittivät kansainvälisen vertailun avulla käytäntöjä, joilla ekosysteemit vauhdittavat kestävää kasvua ja uudistumista. Selvityksen mukaan Suomessa tarvitaan sekä nykyistä parempi kokonaiskuva kasvua vauhdittavista instrumenteista että toimijoiden tiivistä yhteispeliä painopistevalintojen tekemiseksi ja rahoituksen vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Vientiteollisuuden rahoittama selvitys julkaistaan 7.6.2022. Selvityksessä vertailtiin Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan malleja ja käytäntöjä, jotka voisivat edistää pitkäjänteistä innovaatiopolitiikkaa myös Suomessa. 

”Suomen innovaatiosysteemissä on kaksi keskeistä heikkoa kohtaa. Ensinnäkin valtion rahoitusta tarvitaan vivuttamaan yritysten TKI-investointeja. Vipuvoivaa tarvitaan yritysten TKI-investointien vauhdittamiseksi. Kansallinen tavoite 4 % investoinneista bruttokansantuotteeseen nähden ei siis täyty. Toiseksi kaupallistamisen putki ei toimi: tutkimusta tehdään, mutta innovaatioista ei päästä liiketoimintaan”, sanoo selvityshanketta johtanut Solveig Roschier Gaia Consultingilta. 

Selvityksessä ei tunnistettu yhtä ylivertaista kumppanuusmallia ekosysteemeille, mutta löydettiin toimia ja käytänteitä, jotka vievät Suomea oikeaan suuntaan. 
 

Uudistustarpeita neljällä osa-alueella

Ekosysteemeitä tukeville toimille on tarvetta erityisesti rahoitukseen, yhteiseen visioon, yhteistyön koordinointiin sekä vaikuttavuuteen liittyen.

  • Rahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja kohdentua innovaation kehityskaaren eri vaiheisiin. Siirtymän yhdestä rahoitusinstrumentista toiseen pitää olla sujuvampi, jotta kokonaisuus olisi yhtenäinen.
  • Tarvitaan yhteinen visio, jossa huomioidaan tasapainoisesti teollisuuden tarpeet, riittävän kunnianhimoinen tutkimuksellinen agenda ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Lisäksi on ratkaistava, miten visioon päästään ja kuinka sitä muutetaan, jos toimintaympäristö muuttuu.
  • Yhteistyötä on koordinoitava omin voimin tai ulkopuolisen koordinaattorin avulla. Mitä suurempi tai monimutkaisempi ekosysteemi tai klusteri on kyseessä, sitä tarpeellisempi koordinaattori on.
  • Ekosysteemistä syntyvän arvon on oltava laaja-alaista ja moninaista. Yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja yhteiskunnan saamat hyödyt on tehtävä näkyviksi ja tieto niistä on tuotava tiiviimmin tukemaan ekosysteemien johtamista ja rahoitusta.

”Ekosysteemit, joissa erilaiset osapuolet toimivat koordinoidusti tiiviissä, kaikkia kumppaneita hyödyntävässä yhteistyössä, synnyttävät tehokkaasti uudistumista vauhdittavia innovaatioita. Ne ovat kestävän kasvun ja jatkuvan kehittymisen moottori, ja keskeisiä Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi jatkossa. Kansallinen tavoite TKI-rahoituksen nostamiseksi 4 % bruttokansantuotteesta tulee saavuttaa pikaisesti. Ekosysteemit luovat toimivan alustan rahoituksen tehokkaaseen hyödyntämiseen”, korostaa Sampo Ahonen Helmet Capitalista.

Rahoitusinstrumenttien yhteispeli saatava toimimaan

Suomen innovaatiojärjestelmässä on paljon julkisia rahoitusinstrumentteja, jotka tukevat innovaatioiden kehittämistä ja uudistumista. Tällaisia ovat esimerkiksi Business Finlandin Veturi-instrumentti ja Suomen Akatemian Lippulaiva-instrumentti. Kokonaiskuva on tällä hetkellä hajanainen ja eri rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen vaatii laajaa perehtymistä instrumenttien reunaehtoihin ja rajoituksiin.  

Ekosysteemien rahoituksen hyödyntämistä tulee sujuvoittaa ja ymmärrystä eri instrumenteista tulee lisätä.

”Myös yksityisen rahoituksen mahdollisuudet tulee hyödyntää nykyistä laajemmin erityisesti kaupallistamisen rahoittamisessa. Sen sijaan, että uudistamme rakenteita ja luomme uusia instrumentteja, pitää tarkastella kokonaisuutta ja saada yhteispeli eri instrumenttien ja osapuolten välillä toimimaan”, kiteyttää tutkimuspäällikkö Katri Valkokari VTT:ltä.

Yhteystiedot

Katri Valkokari, tutkimuspäällikkö, VTT
katri.valkokari(at)vtt.fi, puh. 040 847 9352

Solveig Roschier, johtava asiantuntija, Gaia Consulting
solveig.roschier(at)gaia.fi, puh. 040 514 7875

Sampo Ahonen, partner, Helmet Capital
sampo.ahonen(at)helmetcapital.fi, puh. 040 520 1090

Jaa
Katri Valkokari

Katri Valkokari

Research Manager