Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta

Uutiset
Muut
vekattu puuvillasta valmistettu kangasmaski

VTT käynnisti toukokuun alussa kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista. Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna. Kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta. Se ei kuitenkaan suojaa maskin käyttäjää altistumasta viruksille. 

VTT:n tutkimus osoittaa, että kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin.

Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen. Tämä lisää varmuutta siihen, että voidaan avata yhteiskunnan toimintoja, kuten julkista liikennettä ja palveluja. Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa, vaikka etäisyys olisikin alle 2 metriä.

Kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä.

Parhaat saatavilla olevat suojaimet on valmistettu mikrokuidusta ja ne pystyvät suodattamaan alle 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosan) kokoisista partikkeleista jopa 70 %. Tavanomaiset vaatetuskankaat suodattavat alle 0,65-3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20-45 %, kun FFP2-suojain suodattaa 96 % ja FFP3 99 % jopa 0,35 mikrometrin partikkeleista. Tämä tarkoittaa, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityssuojaimien käyttäjään verrattuna. 

Polyesterimateriaali hylkii hyvin vettä. Testeissä se osoittautui puuvillamateriaalia tehokkaammaksi suodattamaan virushiukkasia.

Näin kokeet toteutettiin

Kangasmaskeja valmistettiin VTT:llä 16 kpl Marttaliiton ohjeiden mukaan. 

Käytetyt materiaalit:

•    100 %:inen puuvilla (CO) lakanakangas, paino 150 g/m2, lankatiheydet: loimi 25 lankaa/cm, kude 21 lankaa/cm
•    100 %:inen polyesteri (PES) vaatetuskangas, hyvin liukas, paino 160 g/m2 lankatiheydet: loimi 34 lankaa/cm, kude 27 lankaa/cm

Maskit ommeltiin ilman nuppineuloja, joten ompelussa ei syntynyt ylimääräistä rei’itystä. Saumat avattiin ja vekit muodostettiin silittämällä kankaat ohjelämpötilojen mukaisesti. 

Maskien suodatusteho mitattiin. Käytössä kostuneista maskeista ei tehty suodatustehomittauksia. 

Kahdeksan henkilöä testasi maskeja, ja jokainen käytti maskia 60 minuuttia. Osa maskeista toimitettiin myös mikrobiologisiin viljelykokeisiin.
 

Mikä on kangasmaski?

Kankainen kasvomaski voi tarkoittaa monta asiaa eikä sille ole standardeja. Tyypillisesti kangasmaskissa on päällekkäin kaksi puuvillakankaasta tehtyä kangaskerrosta. 

Keskusteluissa hämmennystä aiheuttanut kiinalainen kansanmaski GB/T32610-2016 on tarkoitettu savusumulta ja katupölyltä suojautumiseen, eli hieman samaan tarkoitukseen kuin FFP1-hengityssuojain.

Jaa