Panostus tunnetaitoihin näkyi parannuksena henkilöstökyselyssä – VTT koulutti 200 johtajaansa tunnetoimijuudessa

Uutiset, Lehdistötiedote

VTT toteutti sisäisen kokeilun tunnetoimijuudesta ja saavutti erinomaisia tuloksia organisaation tunneilmastossa alle vuodessa. Tunnetaitojen kehittäminen voi tarjota ratkaisuja ajankohtaisiin työelämän haasteisiin, kuten heikentyneeseen sitoutumiseen ja kilpailuun osaajista.

Teknologian tutkimuskeskus VTT toteutti kokeilun, jossa 200 organisaation johtajaa sai koulutusta tunnetoimijuudesta. Kokeilu alkoi keväällä 2021. Kokeilu oli menestys: 12 yhteensä 14 tunneilmaston osatekijästä on selkeästi parantunut alle vuodessa. Tulokset perustuvat 850 työntekijää kattavaan kyselyyn. VTT työllistää yhteensä 2 100 työntekijää.

Kyselyn mukaan tunnetoimijuus on vahvistunut ja tunnetaidot ovat kehittyneet niin henkilökohtaisella kuin VTT:n organisaation tasolla. Psykologinen turvallisuus, työyhteisön tunnetaidot ja positiiviset organisaation käytänteet ovat parantuneet huomattavasti verrattuna kevään 2021 alkutilanteeseen.

Tunnetoimijuus tarkoittaa tietoisuutta tunteista sekä niiden ymmärrystä ja huomioimista toiminnassa, kanssakäymisessä ja organisaation käytännöissä. Kyseessä ei ole luonteenpiirre vaan taito, jota voi kehittää. Tunnetoimijuutta työelämässä tutkitaan myös suomalaisissa yliopistoissa.

“Uraauurtava innovaatio edellyttää psykologista turvallisuutta. Innovointi ei ole mahdollista ilman lupaa epäonnistua. VTT:n tieteentekijät ratkovat planeettamme merkittävimpiä haasteita joka päivä ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta hiilineutraaleilla ratkaisuilla aina uusien kestävien tuotteiden ja materiaalien kehittämiseen. Tällaisella tavoitetasolla työntekijämme tarvitsevat turvallisen ympäristön kokeillakseen ja oppiakseen. Meille tunnetoimijuus tarkoittaa VTT:n olemassaololle uskollisena pysymistä”, sanoo VTT:n henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto.

Tuomalla yhteen maailman kyvykkäimpiä tieteentekijöitä ja tutkijoita VTT on kehittänyt teknologioita muovinkierrätyksen mullistamiseen, laboratoriossa kasvatetun kahvin tuottamiseen ja munanvalkuaisen valmistamiseen – ilman kanoja. VTT omistaa myös Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen.

Kokeilun aikana on saavutettu myös muita merkittäviä tuloksia: ohjelman aikana sairauspoissaolopäivät vähentyivät 25 prosenttia verrattuna vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon. Lisäksi VTT:n henkilöstökyselyn tuloksissa on tehty merkittävä parannus tyytyväisyydessä johtamiseen, suoriutumiseen ja hyvinvointiin. Kaikki kolme ovat nousseet hyvästä erinomaiselle tasolle.

“Haluamme, että työntekijämme kokevat pystyvänsä ilmaisemaan niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Kolme yleisintä positiivista tunnetta kyselyn mukaan olivat mielenkiinto ja uteliaisuus, toiveikkuus, optimismi ja luottamus sekä innostus ja inspiraatio. Innovoinnin kannalta nämä ovat aivan oleellisen tärkeitä tunteita. Yleisin negatiivinen tunne oli stressi, mutta sitä koetaan harvemmin kuin vuonna 2021”, kuvailee Nuotto.

Tunnetaitojen esille tuominen ei kuitenkaan ole välttämättä yksinkertainen asia tieteeseen ja faktaan perustuvassa organisaatiossa.

“Tietysti meillä oli aluksi epäilyksemme. Tunneälyä pidetään usein pehmeänä taitona, jolla ei ole suoraa yhteyttä liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Pohdimme myös, onnistummeko löytämään työpajojen ja harjoitusten vaatiman ajan”, kertoo Nuotto.

Menestyksekäs kokeilu jatkuu. Se on laajennettu kattamaan kaikki organisaation työntekijät, jotta VTT:n strategiaa ja korkean tavoitetason kulttuuria tukeva tunneilmasto ja tunnetoimijuus vahvistuvat edelleen.

“Kokeilu on osa pitkäjänteistä strategista New Work -ohjelmaamme, jonka tarkoitus on varmistaa, että VTT:läiset voivat hyvin ja kykenevät ajattelemaan luovasti ja hakemaan ratkaisuja tämän hetken polttavimpiin haasteisiin. Ohjelman puitteissa olemme myös tehneet useita muita kokeiluja – pieniä ja isompia – luodaksemme yhä paremmat olosuhteet työn tekemiselle. Toistaiseksi tulokset ovat olleet erittäin positiivisia”, sanoo New Work -ohjelman vetäjänä toimiva markkinointi- ja viestintäjohtaja Jenni Santalo

Lisätietoja kokeilusta:

  • Kehittääkseen tunnetoimijuutta VTT osallistui tyelämän tunnejohtamisen valmennuksiin erikoistuneen Emergyn tutkimus- ja kehitysohjelmaan. Kyseessä on Emergyn sekä Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteinen projekti. VTT:n lisäksi tutkimukseen osallistui kaksi muuta organisaatiota. Kokeiluun osallistui 200 VTT:n johtajaa, joista jokainen osallistui kuuteen työpajaan, viiteen case-klinikkaan, vertaismentorointiin ja käytännön harjoituksiin.
  • Tunnetoimijuutta harjoiteltiin ja vahvistettiin muun muassa tunnistamalla ja nimeämällä tunteita, opiskelemalla teoriaa kaikille yhteisistä psykologisista tarpeista sekä kehitettiin ymmärrystä siitä, miten tunteet ovat ikkuna näihin tarpeisiin.
  • Jokaisen interaktiivisen työpajan jälkeen johtajille annettiin tehtäviä, jotka tuli suorittaa yhdessä sparrauskaverin kanssa. Johtajia rohkaistiin testaamaan koulutuksen työkaluja tiiminsä jäsenten kanssa sekä sen jälkeen pohtimaan ja jakamaan saatuja havaintoja ja kokemuksia learning buddy -parinsa kanssa.
Jaa
Kirsi Nuotto
Kirsi Nuotto