VTT:n historia – korsukamiinoista painettuun älyyn
VTT:n taival 1940-luvulta tähän päivään osoittaa, että tieteen, teknologian ja yhteistyön avulla suuretkin yhteiskunnalliset haasteet voidaan kääntää kasvun mahdollisuuksiksi.
Jo 80 vuoden ajan VTT on auttanut yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan tieteen ja teknologian avulla. Historiassamme heijastuu Suomen kehityskulku köyhästä maatalousmaasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista hyvinvointiyhteiskunnista. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman soveltavaa tutkimusta ja teknologiaa, joiden osaajana ja kehittäjänä VTT:llä on ollut merkittävä rooli.
Korsukamiinoista painettuun älyyn – VTT on ollut mukana kääntämässä kunkin aikakauden suurimmat haasteet mahdollisuuksiksi tieteen ja teknologian avulla.
VTT on ollut läpi vuosikymmenten mukana kääntämässä kunkin aikakauden suurimmat haasteet kasvun mahdollisuuksiksi, yhdessä yritysten ja yhteiskunnan kanssa. Tätä työtä jatkamme tänäkin päivänä.
VTT:n osaamista löytyy niin satelliiteista ulkoavaruudessa kuin jokaisen älypuhelimen sisältä.
1940-luku: Sodasta toipuva Suomi
VTT – eli silloinen Valtion teknillinen tutkimuslaitos – perustettiin vuonna presidentti Risto Rytin määräyksellä 1942 sodanaikaiseen Suomeen. VTT:n tehtäväksi määriteltiin "harjoittaa teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa".
Tutkimuslaitoksella oli alkuvuosinaan merkittävä rooli niin sota- kuin kotirintaman tukemisessa. VTT kehitti muun muassa palamatonta puumateriaalia ja korsukamiinoita armeijan tarpeisiin sekä testasi pula-aikana myytyjen korvikkeiden ja elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta.
1950-luku: Jälleen-rakennuksen aika
Sotien jälkeisinä vuosina VTT:n tutkimus- ja testaustoiminta tuki kansakunnan jälleenrakentamista. Suomen tuli maksaa raskaita sotakorvauksia Neuvostoliittoon ja asuttaa satojatuhansia evakkoja ja rintamamiehiä. Sodan runnomia teitä, kyliä ja infrastruktuuria korjattiin ja rakennettiin uutta nopeasti kasvavan kansakunnan tarpeisiin. VTT avitti jälleenrakentamista kehittämällä ja testaamalla tehokkaita rakennusmenetelmiä ja laadukkaita korvaavia materiaaleja. Samalla luotiin pohja kotimaiselle rakennusosaamiselle tuleviksi vuosikymmeniksi.
1960-luku: Kaupungistuva ja teollistuva Suomi
Suomi muuttui nopeasti maatalousvaltaisesta maasta urbaaniksi teollisuusyhteiskunnaksi. VTT:n tutkimus vauhditti teollistumista kehittämällä tehokkaampaa teknologiaa, menetelmiä ja testausta kaikille teollisuuden pääaloille, metsä-, paperi- ja metalliteollisuudesta aina rakentamiseen ja elintarviketuotantoon.
Teollisuuden kehitys ja Suomen kansainvälistyminen lisäsivät tutkimustarvetta. Samalla soveltavan teknisen tutkimuksen merkitys alettiin ymmärtää laajemmin. VTT:stä kasvoikin Suomen suurin tutkimuslaitos, jolla oli 1960-luvun puolivälissä jo 26 laboratoriota ja 400 tutkijaa.
1970-luku: Energia-järjestelmän kehittäminen ja ympäristö-tietoisuuden nousu
1960- ja 70-luvulla teollistuminen ja vahva muuttoliike kaupunkeihin muokkasivat Suomea. Kasvava teollisuus ja uusi urbaani elämäntyyli vaativat yhä enemmän energiaa. 1970-luvun alun energiakriisin aikana VTT kehitti vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja keskittyi biopohjaisten ratkaisujen ja turvallisen ydinenergian kehittämiseen. Nykypäivän biopolttoaineratkaisut pohjaavatkin osin VTT:n tutkimustyöhön. Puhtaiden energiajärjestelmien kehittäminen on edelleen yksi vahvimmista osaamisalueistamme.
1970-luvulla myös tietoisuus uhkaavista ympäristökriiseistä kasvoi, ja VTT alkoi panostaa ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Tutkimustyömme on auttanut teollisuudenaloja vähentämään energiankäyttöään ja vähentämään päästöjä paikallisvesistöihin ja ilmaan. Olemme olleet myös osaltamme mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jonka avulla happosateet ja otsonikato on saatu kuriin.
1980–90-luvut: Tietotekniikan ja digitalisaation mahdollisuudet
1980-luvulta asti informaatioteknologian kehitys ja digitalisaatio ovat mullistaneet ihmisten tavan kommunikoida ja luoda yhteyksiä ympäri maailman. VTT:n kädenjälki näkyy myös tässä murroksessa. VTT oli mukana luomassa maailman ensimmäistä matkapuhelinta ja Euroopan ensimmäisiä langattomia verkkoja. VTT nosti tavoitteekseen erityisesti kansainvälistymisen, ja maailmanmaineeseen noussut suomalainen elektroniikka- ja ICT-osaaminen onkin ollut VTT:n tutkimustyön tukemaa.
2000–2010-luvut: Keskittyminen globaaleihin haasteisiin
Viime vuosikymmeninä VTT:n tutkimustoimintaa on ohjannut kaksi vahvaa trendiä: tiedon digitalisoituminen ja kestävä kehitys. Tutkimustoiminnan painopisteistä esimerkiksi painettu älykkyys elektroniikassa sekä biotalouden teknologiat ovat todistaneet sekä vaikuttavuutensa että kaupallisen potentiaalinsa. VTT:n osaamista löytyy tänä päivänä niin satelliiteista ulkoavaruudessa kuin jokaisen maailman älypuhelimen sisältä.
VTT:n historia osoittaa, että tutkimus- ja teknologiaosaamisella on merkittävä rooli yhteiskunnallisten haasteiden kääntämisessä menestystarinoiksi. 2010-luvulla olemme suunnanneet tutkimustoimintamme yhä vahvemmin globaalien haasteiden ratkomiseen.
Uskomme, että tieteen, teknologian ja yhteistyön avulla myös strategiaamme valitut viisi yhteiskunnallista haastetta – ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, hyvä elämä, kokonaisturvallisuus ja teollisuuden uudistuminen – voidaan ratkoa, ja luoda samalla kestävää hyvinvointia.